Nordunet-konferenssi
Paavo Ahonen, CSC - Tieteellinen laskenta Oy FUNET-ryhm� 
T�m�nvuotinen NORDUnet-konferenssi j�rjestettiin 30.5.-2.6.1994 Uumajassa
Varsinaista NORDUnet-konferenssia edelsi maanantai-iltap�iv�n ja tiistaiaamup�iv�n jatkunut verkko- ja kirjastoihmisten work-shop-tyyppinen seminaari. Sen j�rjestelyist� vastasi yhteispohjoismainen Forum f�r n�tverkbaserad information.
Tieteelliset kirjastot ovat l�yt�m�ss� uudet informaatiopalvelut ja niist� ollaan paikoitelleen innostuneita. Pohjoismaissa pisimm�ll� ollaan Tanskassa Teknillisen korkeakoulun kirjastossa sek� Ruotsissa Lundin yliopiston kirjastossa. My�s Norjalaisilla on WWW-pohjainen k�ytt�liittym� kirjastojen tietokantoihin (Informatikkbibliotek).
NORDUnet-konferenssiin ohjelmassa oli kaikille yhteisten luentojen lis�ksi kaksi rinnakkaista ohjelmaa, joista toinen keskittyi informaatiopalveluihin ja toinen teknisempiin aiheisiin, kuten reititykseen, verkko-osoitteisiin, turvallisuuteen sek� nopeiden verkkojen tekniikoihin.
Avausp�iv�n yleisluennoissa Ruotsin Stig Hagstr�m visioi verkottuvan tietoyhteiskunnan tulevaisuutta. H�nen mukaansa my�s kansalliset yliopistot joutuvat verkkojen ansiosta tulevaisuudessa kilpailutilanteeseen kansainv�listen yliopistojen kanssa. Verkon kautta opiskelija voi seurata opetusta maailman parhaissa yliopistoissa ja hankkia opintosuorituksia.
NORDUnet
Peter Villemoes esitti katsauksen NORDUnetin tilanteeseen. NORDUnetin runkoverkko eri pohjoismaiden v�lill� on nopeudeltaan 2 MB. Hein�kuussa NORDUnet saa uusia yhteyksi� Euroopan runkoverkkoon Lontooseen (2 MB) ja Pariisiin. Oma 2 MB yhteys USA:an s�ilyy jatkossakin.
NORDUnetin liikenne on noin 1000 gigatavua kuukaudessa, josta nelj�nnes on NORDUnetin sis�ist�, 45 % USA:n liikennett� ja 30 % liikennett� muualle Eurooppaan.
Ajankohtaisena kysymyksen� on nopeuden kasvattaminen 34 MB/s. Ruotsilla ja Norjalla on jo t�m�n tason yhteyksi� ja Suomellakin ATM-pilot Helsingin ja Tampereen v�lill�. 
Euroopan verkot
Frode Greisen loi katsauksen Euroopan verkkotilanteeseen. Eurooppalaiset tutkimusverkko-organisaatiot EARN ja RARE ovat yhdist�m�ss� toimintansa.
Fyysisten verkkoyhteyksien rakentamista ja nopeuttamista on haitannut kansainv�listen yhteyksien korkea hintataso, johon vapautuvan telekilpailun toivotaan tuovan parannusta.
NSFNET
Kansainv�list� tilannetta erityisesti USA:n runkoverkon n�k�kulmasta tarkasteli National Science Foundationin Steven Goldstein. NSFNETin palveluja organisoidaan uudelleen ja tavoitteena on ottaa k�ytt��n kaksitasoinen hierarkia, jossa NSFNET huolehtisi ainoastaan 155 MBit/s toimivasta runkoverkosta. Alueelliset tutkimusverkot hankkisivat yhdysliikennepalvelut kaupallisilta verkkopalvelujen toimittajilta.
Seuraava askel USA:n runkoverkon kehityksess� on NREN (National Research and Education Network). Sen strategiana ei ole kilpailla tietoliikennepalvelujen toimittajien kanssa vaan my�nt�� tutkimusyksik�ille tukea, jotta ne voisivat hankkia palvelut kohtuuhintaan. NREN-ohjelma sis�lt�� my�s tutkimuskomponentin gigabitti-tasoisten tietoliikenneyhteyksien kehitt�miseksi.
CNI
Craig Summerhill esitteli CNI:n (Coalition for Networked Information) toimintaa. Organisaatio on perustettu edist�m��n mm. kirjastojen ja kouluverkon yhteisty�t�. Tavoitteekseen se m��rittelee tietoresurssien hyv�ksik�yt�n verkkoymp�rist�ss� p��m��r�n� koulutuksen ja henkisen tuottavuuden parantaminen.
Pyrkiess��n parantamaan tietojen hyv�ksik�ytt�� CNI on m��ritellyt k�sitteen "the last mile". Sill� tarkoitetaan laadukkaiden palvelujen ulottamista loppuk�ytt�jille saakka. CNI pyrkii my�s vaikuttamaan julkaisujen tekij�noikeuss��nn�ksiin sek� hinnoitteluun. Ajankohtaisista hankkeist� Summerhill mainitsi READI (Rights for Eelctronic Access to and Delivery of Information) -projektin, jonka tavoitteena on verkkopalvelujen Ostajan opas.
Wais+WWW
Mogens Sandfaer Tanskasta kertoi ruotsalais-tanskalaisesta yhteisprojetista, jonka puitteissa on kehitetty WWW:n ja WAIS:in yhteisk�ytt�� tieteellisiss� kirjastoissa. WWW:n sis�ll� pystyy tekem��n monipuolisia hakuja kirjaston tietokantaan. WAIS-serveri k�sittelee haut ja palauttaa tulokset k�ytt�j�lle WWW-ohjelman, esim. Mosaicin kautta.
Koordinointia tietopalveluihin
Chris Weider kertoi Internetin tietopalvelujen koordinoinnista. Tavoitteena on muodostaa tietovarannoille yhten�inen nime�misk�yt�nt� sek� yhten�ist�� hakumenetelmi�. Toisaalta asiakasohjelmat keskittyv�t entist� enemm�n tiedon esitt�miseen k�ytt�j�yst�v�llisell� tavalla. Tiedonsiirtoprotokollia pyrit��n kehitt�m��n laadukkaammiksi. Mm. virheilmoitukset halutaan informatiivisemmiksi.
Tiedon sijaintitiedon (URL, Uniform Resource Locator) rinnalle on tulossa URN (Uniform Resource Name) ja URC (Uniform Resource Characteristics), joiden avulla saadaan k�ytt��n entist� �lykk��mpi� asiakasohjelmia. Weiderin yritys Bunyip on ollut mukana kehitt�m�ss� mm. Archieta, Whois ++ -palvelinohjelmistoja sek� IAFA-j�rjestelm��, jonka avulla voitaisiin kuvata verkossa olevia resursseja.
Kaupallistuminen
Weiderin yhti�kumppani Alan Emtage tarkasteli Internetin kaupallistumista. USA:ssa verkkoyhteyksien tarjoajat sek� kaapelitelevisioyhti�t ovat tulossa mukaan my�s palvelujen tarjoajien ominaisuudessa. 
Liikenteen kaksisuuntaisuus tekee mahdolliseksi sen, ett� jokainen k�ytt�j� on my�s potentiaalinen julkaisija. Guru-kulttuuri on viel� vallalla, mutta verkko aletaan hyv�ksy� yh� enemm�n ty�kaluna. T�rke�� ovat verkon palvelut, ei k�ytetty tekniikka.
Gopher
Mark McCahill Minnesotan yliopistosta esitteli Gopherin kehitysn�kymi�. Pelk�st��n merkkimuotoisen tiedon esityksest� pyrit��n siirtym��n useiden esitysmuotojen tukemiseen. Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat Windows-ymp�rist�n OLE (Object Linking and Embedding) ja IBM:n ja Applen yhteisesti hyv�ksym� OpenDoc. Molempien ajatuksena on, ett� dokumentti itsess��n sis�lt�� informaation omasta esitystavastaan ja ty�kalun, jolla sit� voidaan katsella.
Gopherin ongelmana on my�s, ett� sen valikkorakenteeseen eksyy helposti. Gopher-valikkorakenteen hahmottamista ja liikkumista gopher-avaruudessa pyrit��n helpottamaan tulevaisuudessa kolmiulotteisen gopherin avulla. Sen toivotaan helpottavan my�s rinnakkaisen tiedon esitt�mist�.
Kirjastot ja verkot
Tove Persson Lundin yliopistosta selosti yhteispohjoismaista hanketta Forum f�r N�rverkbaserad information. Se pyrkii luomaan yhteyksi� tutkijoiden, kirjastoalan sek� verkko-organisaatioiden v�lill�. Forum pyrkii my�s edist�m��n asiakirjojen elektronista tallennusta. 
URL ym.
Steen Lindenin aiheena olivat verkkodokumenttien nime�misk�yt�nn�t, URL, URN ja URC. URL:n ongelmana on paikkasidonnaisuus: jos dokumentti siirret��n toiseen serveriin tai toiseen hakemistoon, kaikki siihen viittaavat linkit t�ytyy p�ivitt��.
URN on dokumentin universaali nimi, joka on sijainnista riippumaton. Samasta dokumentista voi olla useita kopioita ja ne tunnistetaan samoiksi juuri URN:n perusteella. Hakemistopalvelun avulla k�ytt�j� l�yt�� helpoimmin saatavilla olevan kopion dokumentista.
URC liitt�� dokumenttiin hakemistopalvelun tarvitsemia tietoja kuten tekij�n, saatavuuden, dokumentin muodon (esim. mill� ohjelmalla se on tehty), kielen, koon jne.
URL:t ovat jo k�yt�ss� WWW-palvelimissa. URN ja URC ovat viel� standardiluonnoksia.
Mbone
Hans Erikson Ruotsin tietojenk�sittelytieteen laitokselta (SICS) esitteli audio- ja videol�hetysten siirtoon verkossa k�ytett�v�� mbonea. Se on Internet-verkon sis�ll� toteutettu j�rjestelm�, jossa l�hetett�v� ohjelma v�litet��n kussakin aliverkossa olevien mroute-asemien v�lill� tunneloituna. Mroute-asemat l�hett�v�t ohjelman edelleen omassa verkossaan multicast-l�hetyksen�, jolloin jokainen asianmukaisella ohjelmalla varustettu ty�asema voi vastaanottaa l�hetyst�.

Helsinki Science Network (HelSciNet) -hanke
L�ht�kohta ja tavoitteet
Teknillisell� korkeakoululla ja CSC-Tieteellinen Laskenta Oy:ll� on vuosien kuluessa ollut tarvetta toimia yhteisty�ss� etenkin tietoliikennekysymyksiss�. Yhteisty�n laajetessa, monipuolistuessa ja tiivistyess� syntyi idea laajemmastakin verkkojen avulla tapahtuvasta atk-yhteisty�st� p��kaupunkiseudulla. 
Niinp� Teknillisen korkeakoulun kutsumana pidettiin toukokuussa 1993 kokous, jossa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin yliopiston, Helsingin kauppa- korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, CSC-Tieteellinen Laskenta Oy:n, Geologian tutkimuskeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen edustajat allekirjoittivat aiep�yt�kirjan verkkoyhteyksien parantamiseksi. Hanketta johtamaan perustettiin johtoryhm�, jonka puheenjohtajana on toiminut rehtori Jussi Hyypp�.
Pian perustamisen j�lkeen hankkeeseen tuli mukaan my�s Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Innopoli. Viimeisimm�t yhteisty�h�n liittyneet ovat Svenska Handelsh�gskolan ja Eduskunnan kirjasto. Jatkossakin ryhmittym� on avoin my�s uusille mukaan tulijoille. 
Johtoryhm� asetti ty�ryhm�n kokoamaan ja kehitt�m��n verkkoyhteyksien avulla tapahtuvia yhteisty�muotoja. Sen on lis�ksi etsitt�v� yhteyksien hy�dynt�mismuotoja. Teht�v�ksi m��riteltiin pit�� aktiivisesti yhteytt� k�ytt�jiin, hakea k�ytt�j�l�ht�isesti konkreettisia ehdotuksia yhteisty�muodoiksi sek� asettaa niiden toteuttaminen aika- ja t�rkeysj�rjestykseen.
Hankkeen tekniseksi tavoitteeksi on asetettu saada siihen osallistuvien virastojen v�lille hyv�t tietoliikenneverkkoyhteydet, jossa ensisijaisesti kaikilla on riitt�v� l�hiverkkonopeus t�rkeimpiin yhteisty�-kumppaneihinsa. Seuraavaksi pyrit��n saamaan verkkoyhteydet, joissa teoreettinen siirtonopeus on kauttaaltaan v�hint��n 100 Mbit/s eli ns. �FDDI-tasoa�. 
Samalla selvitet��n mahdollisuudet ja aikataulu ATM-tasoisiin verkkoyhteyksiin, jossa teoreettinen siirtonopeus on yli 600 Mbit/s. ATM-kaukosiirtoyhteys on ensimm�isen� Euroopassa toteutettu Tampereen ja Otaniemen v�lill� Telen, FUNETin ja Tampereen teknillisen korkeakoulun v�lisen� yhteisty�n�.
Verkosta ja yhteisty�hankkeesta k�ytet��n lyhennett� HelSciNet, joka tulee sanoista Helsinki Science Net(work). Liikenneyhteyksien solmukohtana tulee toimimaan CSC-Tieteellinen Laskenta Oy, jolle on osoitettu my�s tekninen koordinointivastuu.
Hankkeen tavoitteet
Ensimm�isen ja osapuolten kannalta k�yt�nn�llisimm�n tavoitetason muodostaa organisaatioiden omat v�litt�m�t tarpeet. 
Seuraava taso on tietoliikenneverkon kehitt�minen teknisen� ja toiminnallisena kokonaisuutena. Esimerkkin� t�st� on s�hk�postin kehitt�minen niin, ett� k�ytt� on riitt�v�n helppoa ja erityyppisen aineiston l�hett�minen on mahdollista (skandinaaviset aakkoset, multimedia, jne.). 
Kolmannella tasolla kehitet��n verkon uusia sis�ll�llisi� ja toiminnallisia ominaisuuksia eri tavoin ryhmittyneiden osapuolten yhteishankkeina. 
Nelj�nnen tason muodostaa l�hitulevaisuuden futurologisten palveluiden kehitt�minen. N�m� ovat palveluja, jotka ovat mahdollisia vain nopeissa verkoissa yhteisesti tuotettuina ja joiden kehitt�miseen vain tiedelaitosten yhteisvoimin on olemassa riitt�v�t henkiset ja aineelliset voimavarat.
Tekninen l�ht�kohtatilanne
Otaniemess� on olemassa vuonna 1987 rakennettu alueverkko, jonka osapuolia ovat Teknillinen korkeakoulu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Valtion tietokonekeskus (CSC-Tieteellinen Laskenta Oy), ja Innopoli. Teknisesti Otaniemen verkko on valokuitukaapelipohjainen Ethernet-verkko, jonka teoreettinen maksiminopeus on 10 Mbit/s. 
Helsingiss� on Telen rakentama FDDI-verkko - siirtonopeudeltaan 100 Mb/s, joka ulottuu Otaniemeen (FUNET / CSC). Siihen on liitetty Helsingin yliopiston keskustassa olevat rakennukset, Ilmatieteen laitos ja yliopiston Vallilassa sijaitsevat laitokset. Helsingin kauppakorkeakoululle on kiinte� yhteys CSC:st�, samoin kuin Taideteolliselle korkeakoululle Helsinki-renkaasta. 
Yhteisty�ryhm�n ty�skentelyst�
Johtoryhm� asetti k�yt�nn�n ty�t� edist�m��n yhteisty�ryhm�n, johon jokainen osallistuva organisaatio nimesi edustajansa. Yhteisty�ryhm� on kokoontunut ty�t� koordinoivana elimen�. Ty�skentely on toteutettu alajaostoissa, joilla on vastuulliset vet�j�t. Jaostot on koottu organisaatioista ao. alan asiantuntijoista. Seuraavassa on esitetty jaostojen ty�skentelyn tuloksia.
P��kaupunkiverkon tekninen tilanne 
Timo Sinkkil�, CSC
Kev��n aikana on kartoitettu mahdollisuuksia nopeuttaa p��kaupunkiseudun tietoliikenneyhteyksi� ja liitt�� uusia organisaatioita nopeaan verkkoon. L�hinn� on pyritty kartoittamaan mahdollisuuksia siirty� ATM-tekniikkaan p��kaupunkiseudulla siten, ett� verkkoon olisi jatkossa mahdollista liitty� uusia organisaatioita kohtuukustannuksilla.
Toistaiseksi kokonaisvaltaista ratkaisua ATM-tekniikkaan siirtymiseen p��kaupunkialueella ei ole l�ytynyt. Teleoperaattorit eiv�t pysty viel� toimittamaan sellaista ATM-pohjaista ratkaisua, jolla p��st�isiin nykyisen p��kaupunkiseudun FDDI-verkon tarjoamaan hinta-suorituskyky-suhteeseen. Vaikeinta n�ytt�� olevan ATM:n integroiminen nykyisiin FDDI-verkkoihin. T�ll� hetkell� ATM-tuotteet kehittyv�t kuitenkin niin nopeasti, ett� my�s teleoperaattoreiden tarjoamat ratkaisut muuttuvat kuukausittain.
Seuraavassa k�yd��n l�pi kev��n aikana jo toteutuneita tai l�hiaikoina toteutuvia verkkomuutoksia p��kaupunkiseudun alueella. Muutokset eiv�t ole v�ltt�m�tt� olleet HelSciNet-ty�ryhm�n tulosta, vaan esimerkiksi FUNETin toimesta tehtyj� verkkoyhteyksien nopeutuksia tai organisaatioiden sis�isi� investointeja verkon kehitt�miseen.
Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS)
HYKS on tilannut Telelt� ATM-pilottiverkon, jolla yhdistet��n Meilahdessa ja T��l�ss� p��asiassa ty�asemia toisiinsa. Tele toimittaa ATM-solmun ja liitynt�kortit tiettyihin laitteisiin, kuten Sun-ty�asemiin. ATM-verkko toimitetaan kes�kuun alussa. T�h�n ei sis�lly verkkoyhteytt� Internet-verkkoon. Alkuvaiheessa HYKSin yhteys muualle Internetiin tullaan j�rjest�m��n Helsingin yliopiston Ethernet-verkon kautta. T�m� siit� syyst�, ett� Tele ei pysty viel� tarjoamaan suoraa liitynt�� ATM-verkosta nykyiseen kaupunkiverkkoon (FDDI).
Taideteollinen korkeakoulu (TAiK)
TaiKista rakennetaan kes�n aikana ATM-pilottiyhteys Tampereen yliopistolle. Sek� TAiKissa ett� Tampereen yliopistolla tulee olemaan yksi Sunin ty�asema kiinni ATM-verkossa. Helsingin kaupunkiverkkoon rakennetaan kuituyhteys Helsingin yliopiston kautta (10 Mbit/s).
Svenska Handelsh�gskolan (SHH)
SHH:lla on kev��st� alkaen ollut kuituyhteys (10 Mbit/s) Helsingin yliopiston kautta FUNETiin. Entinen verkkoyhteys oli 64 kbit/s.
Otaniemi
Otaniemen alueella solmupiste kaupunkiverkkoon on ja tullee olemaan CSC/FUNET. Otaniemen alueella teht�v�t verkkoratkaisut voidaan toteuttaa ilman teleoperaattoreita. Otaniemen Otanet-verkko uusittiin vuoden 1994 alussa siten, ett� CSC/FUNETin FDDI-verkkoa jatkettiin TKK:lle. Samalla VTT ja Innopoli liittyiv�t kuitupohjaisella Ethernet-yhteydell� reitittimeen, josta on yhteydet muualle Internetiin. GTK:n vastaavanlainen Ethernet-yhteys kyseiseen reitittimeen toteutetaan kes�n aikana. Otaniemen alueen verkon korvaamista ATM:ll� ei ole viel� suunniteltu.
FUNETin tiloissa Otaniemess� on ATM-solmu, josta on ATM-yhteys VTT Tietotekniikan tutkimusyksikk��n Otaniemess� sek� TTKK:lle Tampereella. Kyseiset ATM-kokeilut ovat osana FASTER-projektia.
Nopeat tietoliikenneyhteydet kuvansiirrossa/multimediassa
Outi Sipil�, HYKS
HYKSin ja TKK:n l��ketieteellisen tekniikan laboratorion v�lill� on tarpeita erityisesti kuvan siirtoon sek� interaktiiviseen ty�asemien k�ytt��n verkon yli. Tarve kasvaa BioMAg-laboratorion aloittaessa toimintansa HYKSiss� vuoden lopulla. Sek� HYKS ett� TKK tarvitsevat lis�ksi CSC:n tarjoamia ohjelmistopalveluita ja FUNETin verkkopalveluita.
Kuvansiirtoon riitt�� hyvin pitk�lle Ethernet-nopeus, koska kuvan siirto vaatii vain harvoin reaaliaikaisuutta. Jos halutaan k�ytt�� verkon yli interaktiivisia ohjelmia, n�yt�n p�ivityksen hitaus voi hankaloittaa ty�skentely�. N�yt�n p�ivityst� er��ss� kuvank�sittelyohjelmassa testattiin sek� Ethernetin ett� FDDI:n kautta TKK:n ja CSC:n v�lill�. FDDI:n nopeus oli t�ss� tapauksessa riitt�v�, Ethernet-nopeus ei. 
Paras kuvien kompressointisuhde saadaan jpeg- ja mpeg (videokuva) -pakkauksella, mutta kuvista katoaa t�ll�in ihmissilm�n huonosti havaitsemia ominaisuuksia. Jos kuvia k�ytet��n kuvank�sittelysovellutuksissa, n�it� pakkausmenetelmi� ei voida k�ytt��. My�s l��ketieteellisten kuvien pakkaaminen n�ill� menetelmill� on arveluttavaa. Kaiken tiedon s��st�vist� peruspakkausmenetelmist� yleisimpi� on Unixin Compress. Gnu-projektin vastaavalla vapaasti k�ytett�v�ll� (julkisohjelma) menetelm�ll�, Gzip, saadaan parempi pakkaussuhde kuin Compressilla ja purkuohjelma Gunzip osaa k�sitell� Compressilla kompressoituja tiedostoja.
Multimediasovelluksista suosituimpia t�ll� hetkell� on WorldWideWeb (www), joka ei vaadi nopeaa verkkoa, koska tieto siirret��n ensin verkon yli pakattuna sovellusohjelman k�ytt��n. 
Videokuvan ja ��nen siirtoon tarkoitettuja sek� ns. white board - ohjelmia on tarjolla sek� kaupallisena ett� julkisohjelmana (vapaasti k�ytett�v�n�). White board - ohjelmien k�ytt�� hankaloittaa niiden omat kuvaformaatit (kuten kuvank�sittelyohjelmien k�ytt�� yleens�kin). 
CSC:ll� on kokeiltu kahden Silicon Graphics Indy- ty�aseman v�lill� videokuvan siirtoa nv-ohjelmistoa k�ytt�en. Videokuvan siirto v�h�liikenteisen Ethernetin kautta oli v�ltt�v��, 1-2 kuvaa sekunnissa. ��nensiirtoon on k�ytetty ivs- ja vat-ohjelmia ja white board-ohjelmana Collagea. Kuvaformaattina Collagessa on hdf. Ethernet-verkot saadaan nopeasti ruuhkautumaan kuvansiirtoa/multimediaa vaativien sovellusten k�yt�ss�.
Verkkotilanne
HYKSin mikroverkko on liitetty Helsingin yliopiston Meilahdessa olevaan reitittimeen. Reitittimen kautta voidaan ajaa my�s IP-liikennett�, kunhan turvallisuuskysymykset saadaan ratkaistua. HYKSin sis�inen ATM-verkko otetaan k�ytt��n kes�kuun aikana. Se ei toistaiseksi ole yhteydess� mikroverkkoon. HYKSin perusratkaisu sairaalan ulkopuolelle suuntautuvasta liikenn�innist� tehd��n todenn�k�isesti syksyn alussa, kun oma ATM-verkko on saatu kunnolla k�ytt��n. FUNETin ja HY:n ratkaisut t�ytyy t�ll�in ottaa huomioon, ja FUNETiin liittyminen tulee tarpeelliseksi.
TKK:n l��ketieteellisen tekniikan laboratoriossa on IBM RS6000-ty�asemaan tilattu FDDI-kortti. Yhdess� laskentakeskuksen HP:n ty�asemassa on FDDI-kortti. CSC:ll� samassa FDDI-renkaassa on kiinni Cypress (toinen CSC:n ja TKK:n yhteishankintakoneista).

S�hk�postin kehitt�minen 
Timo Kuronen, GTK
S�hk�posti on vakiintunein kaikista tietoliikennepalveluista. Silti sen k�yt�ss� on useita puutteita ja ongelmia. HelSciNetin tavoitteena on tietoliikenteen palvelujen mahdollisimman monipuolinen kehitt�minen ja hy�dynt�minen. Kiireellisimm�ksi kaikista kehitystoimista on todettu s�hk�postin pahimpien puutteiden korjaaminen.
S�hk�postin k�ytt�� pyrit��n lis��m��n levitt�m�ll� helppok�ytt�isi� ohjelmia henkil�ille, jotka eiv�t ole s�hk�postia ennen k�ytt�neet. Samalla lis�t��n opastusta ja tiedotusta. S�hk�postiosoitteiden muodostamisessa tuetaan siirtymist� yhten�iseen k�yt�nt��n (Etunimi.Sukunimi@laitos.fi) ja osoitteiden l�yt�mist� helpotetaan yhten�isten hakemistojen avulla.
Eniten ty�t� aiheuttaa siirtyminen sellaisen merkkivalikoiman k�ytt��n, joka mahdollistaa skandinaavisten aakkosten (������) k�yt�n samanaikaisesti laajan erikoismerkkien valikoiman (esim. []{}\|) k�yt�n kanssa. Vanhastaan s�hk�postissa on k�ytetty hyvin suppeaa merkkivalikoimaa ohjelmien amerikkalaisen alkuper�n takia. Euroopassa t�m� on aiheuttanut suuria ongelmia ja �rsytt�nyt k�ytt�ji�.
Merkkivalikoimaa koskeva ongelma on nyttemmin t�ysin ratkaistavissa. Se edellytt�� kuitenkin laajamittaista yhteisty�t�. Ei voida menetell� niin, ett� yksitt�iset k�ytt�j�t tai laitokset siirtyv�t laajempaan merkkivalikoimaan kukin oman tarpeensa ja aikataulunsa mukaan. Siirtymisen on toteuduttava laajalla rintamalla samanaikaisesti ja mahdollisimman lyhyen siirtym�ajan kuluessa. T�ll�in erilaisten merkkivalikoimien k�ytt�misest� aiheutuva ylim��r�inen haitta pystyt��n minimoimaan.
HelSciNetin s�hk�postity�ryhm� on k�ynyt perusteellisen keskustelun merkkivalikoiman laajentamisesta ja tiedottanut asiasta mahdollisimman monille tahoille siirtymist� koskevan valmiuden ja halukkuuden selvitt�miseksi. HelSciNetill� ei ole hallinnollisia keinoja k�ytett�viss��n ty�l�iden hankkeiden l�piajamiseksi. 
Siirtymishalukkuus osoittautui kuitenkin eritt�in hyv�ksi ja ensimm�isen� teki p��t�ksen Helsingin yliopisto, joka p��tti siirty� uuteen k�yt�nt��n jo 1.6.1994 alkaen. HelSciNet totesi t�m�n aikataulun varsin tiukaksi, mutta p��tti suosittaa sit� kaikille osallistujatahoille. Aikataulusta on lis�ksi tiedotettu kaikkien korkeakoulujen atk-keskuksille ja lis�ksi FUNET:n j�senille.
Siirtyminen laajemman merkkivalikoiman k�ytt��n toteutetaan k�yt�nn�ss� ryhtym�ll� tukemaan s�hk�postin multimediapiirteit�. Kyse on Internetin MIME-standardista (Multipurpose Internet Mail Extensions). 
MIME-standardi mahdollistaa erilaisten merkkivalikoimien k�yt�n ohella liitteiden k�sittelyn osana s�hk�postia. Viestiin voi sis�llytt�� liitteit�, jotka voivat olla periaatteessa mik� tahansa tietokoneella k�sitelt�viss� olevia tiedostoja. Useimmiten liitteet ovat valmiiksi muotoiltuja tekstej� (Word, Frame tai WP), tulostustiedostoja (Postscript) ja rasterikuvia (GIF, TIFF). Jopa ��nt� ja videoita voidaan l�hett�� ja vastaanottaa s�hk�postin avulla.
Kuluva kes� ja varsinkin alkusyksy tulevat olemaan kiireist� aikaa s�hk�postin kehitt�misess�. Siirtymistoimenpiteet on k�ynnistetty l�hes kaikissa HelSciNet-verkon laitoksissa. Ty� vaatii paljon aikaa ja monien henkil�iden osallistumista. Ei nimitt�in riit�, ett� atk-yksikk�jen palveluk�yt�ss� olevia koneita ja ohjelmia muutetaan, useissa tapauksissa tarvitaan koko mikrokannan l�pik�ynti ja ohjelmien uudelleenasentaminen tai v�hint��nkin hienos��t�. 

S�hk�isen viestinn�n uudet palvelut
Timo Kuronen, GTK
Gopher, WAIS ja WWW
Maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko Internet on usein esill� lehtien palstoilla. Mm. Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta toistuvasti. Syyn� on toisaalta verkon nopea laajeneminen mutta viel� t�rke�mp�n� syyn� ovat uudet palvelumuodot. Internetin v�lityksell� levitet��n hyvi� ilmaisia ohjelmia, joiden avulla p��see k�siksi nopeasti laajenevaan ilmaisten tietopalvelujen verkostoon.
Uudet tietopalvelut liittyv�t useimpien ihmisten mieless� muutamiin ohjelmien nimiin kuten Gopher, WAIS ja WWW (tai Mosaic). Kukin n�ist� ohjelmista edustaa erilaista tapaa hakea tietoa.
Gopher on atk-mieless� perinteisin. Sen avulla selataan eri koneissa olevia hakemistoja ja tiedostoja. K�ytt�j�ll� t�ytyy ennakolta olla jonkinlainen mielikuva tietojen sijainnista ja organisoinnista. T�ss� on Gopherin keskeisin ongelma: neulan l�yt�minen hein�suovasta. Jokainen MS Windows k�ytt�j� on t�h�n ongelmaan t�rm�nnyt ihmetelless��n hakemistojen ja tiedostojen monilukuisuutta.
WAIS-ohjelma hakee dokumentteja hakusanojen avulla. WAIS antaa samantapaisia palveluja kuin monien ihmisten muista yhteyksist� tuntemat Minttu, TRIP ja VTLS. Maailmassa on useita satoja ilmaisia WAIS-tietokantoja kattaen suuren m��r�n aihepiirej�. Hyvin j�rjestetyt indeksoidut tekstitietokannat ovat k�yt�nn�ss� v�ltt�m�tt�mi� suurten domenttim��rien hallinnassa.
WWW (World Wide Web) ja Mosaic sen tunnetuimpana k�ytt�liittym�n� tarjoavat hypertekstin k�ytt�mahdollisuuden. Kun Mosaicin ruudulla on n�kyviss� dokumentti, jossa osa sanoista (tai kuvista) on korostettu tai reunustettu, osoittamalla hiirell� ja painamalla hiiren n�pp�int� saadaan ruudulle uusi dokumentti, johon valittu sana on viitannut. Uusi dokumentti voi olla per�isin samastakin koneesta mutta se voi olla per�isin mist� tahansa koneesta, johon Internet verkon avulla saa yhteyden.
Internetin l�hes r�j�hdysm�isesti lis��ntyv� suosio perustuu nimenomaan WWW:n helppok�ytt�isyyteen ja nopeaan levi�miseen. Kuka tahansa oppii k�ytt�m��n WWW:n palveluja muutaman minuutin opastuksella. Siin� ei ole j�lke�k��n Windows-ohjelmien sekavuudesta, teknisest� monimutkaisuudesta tai ep�luotettavuudesta. WWW:st� ja Mosaicista sen k�ytt�liittym�n� on nopeasti muodostumassa yleisliittym� kaikkiin muihin Internet-verkon palveluihin.
Suomessa l�hes kaikissa korkeakouluissa, useissa tutkimuslaitoksissa sek� muutamissa yksityisiss� yrityksiss� on otettu WWW ja Mosaic k�ytt��n. Niit� k�ytet��n ensisijaisesti v�linein� p��st� k�siksi lis��ntyv��n tietojen tarjontaan sek� kotimaassa ett� maailmanlaajuisesti. Samalla on ryhdytty kehitt�m��n omaa tietojen levitt�mist�. WWW n�hd��n erinomaisena tapana tiedottaa ja markkinoida laitosten palveluista.
HelSciNetin piiriss� on asetettu tavoitteeksi Helsingin alueen tutkimusyhteis�n yhten�inen esill�olo Internet-verkossa. T�m� edellytt�� m��r�tietoista yhteisty�t� osallistuvien tahojen kesken. Osa laitoksista on p��tt�nyt ottaa palvelut k�ytt��n laitoksen ylimm�n johdon p��t�ksell�. Useimmissa muissa laitoksissa k�ytt��notto on tapahtunut atk-yksik�n tai tietohallinnon ty�n� ilman muun organisaation sitoutumista. T�ll�in vaarana on hankkeen j��minen puuhasteluksi ja tarjolle asetetut dokumentit edustavat sattumanvaraista valikoimaa helposti tavoitetusta tiedotusmateriaalista. Asiantuntevat ulkopuoliset k�ytt�j�t n�kev�t heti, ett� kyse on pelkist� kulisseista ja menett�v�t nopeasti mielenkiintonsa.
Muut jaostot
Kristel Sarlinin (TKK) johdolla toimiva jaosto selvitt�� mahdollisuuksia siirty� Otaniemen alueella TRIP-tekstitietokantojen yll�pidossa yhteisen tietokoneen ja yhteisen ohjelmistolisenssin k�ytt��n. Parhaillaan selvitell��n ohjelmiston kehitys- ja lisenssiohgelmia. Vaihtoehtoiset tekstitetokantojen k�sittelytavat edellytt�v�t lis�ksi uudenlaista tarkastelua.
Alpo M�kisen (VTT) vet�m� jaosto kartoittaa tilannetta hallinnollisten j�rjestelmien osalta. Jaosto ei pyrik��n kovin laajoihin yhteisty�esityksiin, vaan etsii tarkoin rajattuja alueita, kuten hinnoittelupolitiikan yhdenmukaistaminen.

Tapahtumakalenteri
IETF
Tulevat IETF (Internet Engineering Technical Forum) kokoukset j�rjestet��n seuraavissa paikoissa:
25-29 July Toronto
5-9 December                     San Jose, California
Summer 1995                      Stockholm, Sweden
SECOND INTERNATIONAL SUMMER SCHOOL ON ADVANCED BROADBAND COMMUNICATIONS
From 11 till 15 July 1994.
The school will be distributed to at least four different sites in Spain. For further information, please email <ss94@dit.upm.es>
ACM SIGCOMM'94
Communications Architectures, Protocols and Applications organised by University College London.
From 31 August till 2 September (Tutorials and Workshops on 30 August)
For further information, contact <J.Crowcroft@cs.ucl.ac.uk>
THIRD INTERNATIONAL CONFERENCE ON COMPUTER COMMUNICATIONS AND NETWORKS
(ICCCN'94)
from 11-14 September 1994, San Fransisco, U.S.A.
Conference Chairman: Prof. T. Suda <suda@ics.uci.edu>
INTERNATIONAL CONFERENCE ON INTERNET TECHNOLOGY & APPLICATIONS
28. September 1994 at Asia Hotel, Bangkok, Thailand 
information from Srisakdi Charmonman, email <charm@abac.au.ac.th>
NETWORK SERVICES CONFERENCE 94 
from 28 to 30 November 1994 in London (UK)
*CALL FOR PAPERS* deadline 1 July 1994.
For further information contact David Sitman
(PC Vice Chairman) via email: A79@TAUNIVM.bitnet
Paper submissions to: NSC94@EARNCC.EARN.NET

Sis�llysluettelo
Johtoryhm�n p��t�ksi�	1
NORDUnet-konferenssi	2
HelSciNet	3
P��kaupunkiverkon tekninen tilanne	4
Nopeat siirtoyhteydet multimediassa	5
S�hk�postin kehitt�minen	6
S�hk�isen viestinn�n tukij�rjestelm�t	6
Tapahtumakalenteri	7
FUNET-johtoryhm� k�ytt�s��nn�ist�:
Kaupallinen liikenne sallitaan
Paavo Ahonen
FUNET-johtoryhm� on valmis lievent�m��n verkon k�ytt�s��nt�j�. Kaupallista liikennett� koskevat rajoitukset halutaan kumota, koska niill� ei nykyoloissa ole en�� k�yt�nn�n merkityst�.
Kaupallisen liikenteen rajoitukset ovat perustuneet siihen, ett� FUNET-verkon toiminta on rahoitettu p��osiltaan verovaroin. Kun korkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset harjoittavat yh� enemm�n maksullista palvelutoimintaa ja yhti�itt�v�t toimintojaan, raja kaupallisen toiminnan ja tutkimustoiminnan v�lill� on entist� ep�m��r�isempi. Lis�ksi Internetiin on tullut mukaan enenev�ss� m��rin kaupallisia yrityksi�, jotka hankkivat Internet-yhteyden kaupallisilta palvelun tuottajilta. Yhdysliikenteen rajoittaminen kaupallisten ja ei-kaupallisten verkkojen v�lill� ei palvelisi kenenk��n etuja.
FUNET-johtoryhm� k�sitteli verkon k�ytt�politiikkaa toukokuun kokouksessaan . Nykyiset k�ytt�s��nn�t ovat per�isin vuodelta 1991. Sen j�lkeen Internet-verkon luonne on muuttunut Suomessakin, kun Internet-yhteyksi� ja palvelua tarjoavat useat kaupallisella pohjalla tomivat yritykset. 
FUNET on liittynyt FICIX:iin (Finnish Commercial Internet Exchange), joka v�litt�� Internet-liikenteen suomalaisten solmujen v�lill�. Johtoryhm� hyv�ksyi yhdysliikenteen osalta kannanoton, jonka mukaan liikenne sallitaan oletusarvoisesti kaikkiin niihin organisaatioihin, jotka omalta puoleltaan sallivat sen.
FUNETin j�senyysehdot p��tettiin pit�� ennallaan. J�seneksi voidaan hyv�ksy� ilman erityisperusteluja vain organisaatio, joka on tiedeyhteis�n aktiivinen j�sen.
ATM-hankkeelle anotaan lis�tukea
Johtoryhm� p��tti esitt�� opetusministeri�lle nopeita verkkoja koskevan hankkeen k�ynnist�mist�. Asiaa valmistellut Hannu-Matti J�rvisen vet�m� ty�ryhm� oli kartoittanut useita sovelluksia, joiden k�ynnist�minen edellytt�isi nykyist� nopeampia yhteyksi�. Ty�ryhm� esitti my�s siirtymist� ATM tekniikkaan FUNETin runkoverkossa. 
ATM (Asyncronous Transfer Mode) on uusi kiinte��n pakettikokoon ja virtuaaliyhteyksiin perustuva tiedonsiirtotekniikka. Hankkeen toteuttaminen lis�isi kustannuksia nykytasoon verrattuna runsaalla kymmenell� miljoonalla markalla vuosina 1994-1996.
Uusia j�seni�
FUNET-johtoryhm� hyv�ksyi kokouksessaan pari uutta j�sent�. Suomen Tiedonsiirtoyhdistyst (STY) tekee ty�t� tietoliikennealan standardien kehitt�miseksi ja sen j�senyys hyv�ksyttiin tiedeyhteis�� hy�dytt�v�n� organisaationa.
Tekniska l�roverket i Helsingfors hyv�ksyttiin j�seneksi vasta periaatekeskustelun j�lkeen. Oppilaitos ei ole saanut ammattikorkeakoulun asemaa, mutta j�senyys hyv�ksyttiin lopulta, koska kouluverkkohanke ei ole edennyt odotetulla tavalla ja oppilaitos muuttaa Otaniemeen, jossa yhteydet FUNETiin on hoidettavissa luontevalla tavalla.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu oli anonut eroa FUNETin j�senyydest�. Syyn� olivat reititysongelmat LanLink-verkossa.