1. Ja nyt, näin sanoo Herra, joka sinun, Jakob, loi, ja joka
sinun, Israel, teki: älä pelkää; sillä minä olen sinun lunastanut; minä olen
sinun nimeltäs kutsunut, sinä olet minun.
2. Sillä jos sinä vesissä käyt, niin minä olen tykönäs, ettei virrat sinua upota;
ja jos sinä tulessa käyt, et sinä pala, ja liekin ei pidä sinua sytyttämän.
3. Sillä minä olen Herra sinun Jumalas, Israelin Pyhä, sinun vapahtajas. Minä
olen Egyptin, Etiopian ja Seban antanut edestäs sovinnoksi.
4. Ettäs niin kalliiksi olet luettu minun silmäini edessä, niin sinä olet myös
kunniallisena pidetty, ja minä rakastin sinua, ja annan sentähden ihmiset sinun
edestäs, ja kansat sinun sielus edestä.
5. Älä siis nyt pelkää; sillä minä olen sinun tykönäs; idästä tahdon minä simenes
saattaa, ja lännestä tahdon sinua koota.
6. Minä tahdon sanoa pohjoiselle: tuo tänne, ja etelälle: älä kiellä. Tu tänne
minun poikani taampaa, ja minun tyttäreni hamasta maailman ääristä:
7. Kaikki, jotka minun nimelläni ovat nimitetyt, jotka minä luonut olen, valmistanut
ja tehnyt minun kunniakseni.
8. Tuo edes sokia kansa, jolla kuitenkin silmät ovat, ja kuurot, joilla kuitenkin
korvat ovat.
9. Anna kaikki pakanat tulla kokoon, ja kansan kokoontua, kuka on heidän seassansa,
joka näitä ilmoittaa tietää, ja kuuluttaa meille edellä, mitä tapahtuman pitää?
Anna heidän tuoda edes todistuksensa ja asiansa oikiaksi tehdä, niin saadaan
kuulla, ja sanoa: se on totuus.
10. Mutta te olette minun todistajani, sanoo Herra, ja minun palveliani, jonka
minä valitsin, että te tietäisitte, ja uskoisitte minua, ja ymmärtäisitte, että
minä se olen. Ei yhtään Jumalaa ole minun edelläni tehty, ei myös kenkään tule
minun jälkeeni.
11. Minä, minä olen Herra, ja paitsi minua ei ole yhtään vapahtajaa.
12. Minä sen olen ilmoittanut, ja olen myös auttanut, ja olen sen teille antanut
sanoa, ja ei ole muukalainen (Jumala) teidän seassanne: ja te olette minun todistajani,
sanoo Herra, ja minä olen Jumala.
13. Ja minä olen itse ennenkuin joku päivä olikaan, ja ei kenkään voi minun
kädestäni pelastaa; minä vaikutan, ja kuka tahtoo sitä estää?
14. Näin sanoo Herra teidän lunastajanne, Israelin Pyhä: teidän tähtenne olen
minä lähettänyt Babeliin, ja olen kukistanut kaikki teljet, ja ajanut murheelliset
Kaldealaiset haaksiin.
15. Minä olen Herra teidän Pyhänne, joka Israelin luonut olen, teidän Kuninkaanne.
16. Näin sanoo Herra, joka tien tekee meressä ja polun väkevässä vedessä,
17. Joka vie rattaan ja hevosen, joukon ja voiman, niin että he yhdessä roukkiossa
makaavat, eikä nouse; he sammuvat, niinkuin kynttilän sydän sammuu.
18. Älkäät muistelko entisiä, ja älkäät pitäkö lukua vanhoista.
19. Sillä katso, minä teen uutta, juuri nyt pitää sen tuleman edes; ettekö te
ymmärrä sitä? minä teen tietä korpeen, ja virtoja erämaihin.
20. Että eläimet kedolla kunnioittavat minua, lohikärmeet ja yököt; sillä minä
annan vettä korvessa, ja virrat erämaassa, antaakseni kansalleni, valituilleni
juoda.
21. Tämän kansan olen minä minulleni valmistanut: sen pitää minun ylistykseni
julistaman.
22. Ja et sinä Jakob huutanut minua avukses, ja et sinä Israel ole työtä tehnyt
minun tähteni.
23. Etpä sinä minulle tuonut edes polttouhris lampaita, etkä kunnioittanut minua
sinun uhrillas. En minä sinua saattanut ruokauhrias uhraamaan, enkä myös vaatinut
sinua pyhää savuas tekemään.
24. Etpä sinä minulle ostanut rahalla hajavaa kalmusta, et myös minua uhris
rasvalla täyttänyt; vaan sinä sait minun työtä tekemään sinun synnissäs, ja
olet tehnyt minulle vaivaa sinun pahoissa teoissas.
25. Minä, minä pyyhin sinun ylitsekäymises pois minun tähteni, ja en muista
sinun syntejäs.
26. Muistuta minulle, koetelkaamme oikeudella: sano sinä, millä tavalla sinä
tahdot vanhurskaaksi tulla?
27. Sinun ensimäinen isäs on syntiä tehnyt, ja sinun opettajas ovat minua vastaan
vääryyttä tehneet.
28. Sentähden minä saastutin pyhät esimiehet, ja olen antanut Jakobin raatelukseksi,
ja Israelin pilkaksi.