2 Kohtuullisuusansio l. vastaavuusansio (meritum de congruo) oli kysymyksessä, milloin ihmisen ansio vastasi hänen suoritustaan, arvollisuusansio (meritum de condigno) taas, milloin lisäperusteeksi tuli ihmisen ulkopuolelta saatua arvollisuutta.
3 Nikomakhoksen etiikka 5, 3.
4 sententia-kirjallisuus on yleisnimitys kirjoista, joissa esitetään käsityksiä ja oppeja, joita yleisesti pidetään varmoina, vaikka kirkko ei niistä vielä ole lausunut lopullista ratkaisua.
5 Platon, Lait 6, 753 E.
6 Vulgatan mukaan.
7 "enkelinkaltainen" oli Tuomas Abninolainen, "terävä-älyinen" Duns Scotus, "vastustamaton" Alexander Halesilainen.
8 Sanakuva, jota käytettäessä osakäsite asiallisesti sisältyy kokonaisuuteen, vaikkakaan sitä ei erikseen mainita.
10 Euripides, Foinikialaisnaiset, 471 s.
11 Sitaatti ei ole Ambrosiukselta.
12 Horatius, Serm. 1, 3, 23.
13 Vulgatan mukaan.
14 Khrysippos, huomattava stoalainen folosofi, oli etevä väittelijä, mutta kehno esittämään asioita kirjallisesti.
15 Lause ei ole peräisin Hieronymukselta.
16 Decr. Greg. IX. lib. V. tit. 38 c. 12.
17 Tarkoitetaan Nicolausta, Palermon arkkipiispaa (k. 1445).
18 Puhe on parannuksen sakramentin kolmesta vaiheesta: katumus (contritio), tunnustaminen (confessio) ja hyvitys (satisfactio).
19 Mainitut kreikkalaiset sanat viittaavat vanhassa kirkossa kasteoppilaille annettuun merkkiin siitä, että heidän tuli poistua, koska jumalanpalveluksessa siirryttiin ehtoollisen viettoon.
20 Duns Scotus (k. 1308), Gabriel Biel (k. 1495).
21 Jälkimmäinen lainaus ei ole Ambrosiukselta.
22 Lainaus ei ole Augustinukselta.
23 Lainaus ei ole Krysostomokselta.
24 Vergilius, Aeneis 6, 95.
25 Pyhien tiedon erotteleminen aamuiseen ja iltaiseen perustuu käsitykseen enkelien erilaisesta tiedosta, jota sanottiin aamuiseksi (cognitio matutina) sikäli kuin se perustuu Luojaan ja hänen ilmoitukseensa ja on yliluonnollista, tai iltaiseksi (cognitio vespertina) sikäli kuin se perustuu enkeleihin itseensä ja on luonnonmukaista.
26 Kyprianoksesta, entisestä noidasta, tuli legendan mukaan Antiokian piispa (III vs.).
27 Roomalainen sananparsi. Curius oli Rooman muinaisuudesta saatu siveellisen puhtauden esikuva, bakkanaalit taas olivat hillittömiä juhlia.
28 Sibyllan antiikin aikaisia, pakanallis-juutalaisia ennustuksia pidettiin vielä kristillisessä kirkossakin pitkään arvossa.
29 Viittaus erääseen Kumoamuksen laatijoista; Faber (=seppä) oli myöhemmin Wienin piispa.
30 Ovidius, Remedia amoris 149.
31 Sardanapalos oli tarunomainen Assyrian kuningas, joka vietti muista ihmisistä eristäytyneenä hekumallista elämää.
32 Platon, Faidros 50, 266B.