Sananlaskujen kirja 14 luku

1 Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.

2 Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.

3 Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.

4 Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.

5 Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.

6 Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.

7 Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.

8 Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.

9 Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.

10 Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.

11 Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.

12 Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.

13 Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.

14 Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.

15 Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.

16 Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.

17 Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.

18 Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.

19 Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.

20 Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.

21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.

22 Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.

23 Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

24 Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.

25 Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.

26 Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.

27 Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.

29 Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.

30 Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.

31 Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.

32 Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.

33 Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.

34 Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.

35 Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.