1 Jeremialle tuli sana Herralta; se koski kaikkia Egyptissä olevia Juudan asukkaita. Heitä asui Migdolissa, Tahpanhesissa, Memfiksessä ja Ylä- Egyptissä.
Tämä oli Herran sana:
2 "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te olette itse nähneet, millaisen onnettomuuden minä olen antanut kohdata Jerusalemia ja kaikkia muita Juudan kaupunkeja. Nyt ne ovat raunioina, eikä niissä enää asuta. 3 Näin on tapahtunut, koska niiden asukkaat tekivät pahaa ja vihoittivat minut. He uhrasivat muille jumalille ja palvelivat niitä, vaikka eivät niitä edes tunteneet. Niin tekivät teidän isänne, ja niin teitte te! 4 Kerran toisensa jälkeen minä lähetin teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, sanomaan: 'Lopettakaa tuo iljettävä meno, minä vihaan sitä!' 5 Mutta te ette kuunnelleet heitä, ette ottaneet kuuleviin korviinne, mitä he sanoivat. Te ette kääntyneet pois pahuudestanne, ette lakanneet uhraamasta vieraille jumalille. 6 Siksi minä annoin kiivauteni ja hehkuvan vihani syöksyä tulvana Juudan kaupunkeihin ja Jerusalemin kaduille. Nuo kaupungit tuhoutuivat maan tasalle ja tulivat autioiksi. Sellaisia ne ovat tänäkin päivänä.
7 "Näin sanoo nyt Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Miksi te suistatte itsenne suureen onnettomuuteen ja hävitätte sukupuuttoon koko Juudan kansan, miehet, naiset, lapset ja imeväiset, niin ettei teistä jää jäljelle ketään? 8 Teidän tekonne herättävät minussa vihaa! Te uhraatte vieraille jumalille Egyptissä, jonne nyt olette muuttaneet asumaan. Näin te syöksette itsenne tuhoon. Kaikki kansat pilkkaavat teitä, ja teidän kohtalostanne tulee kirosana. 9 Oletteko unohtaneet, mitä pahaa isänne ovat tehneet Juudan maassa ja Jerusalemin kaduilla? Entä Juudan kuninkaat ja heidän vaimonsa? Entä te itse ja teidän vaimonne? 10 Vielä tähän päivään mennessä ette ole nöyrtyneet. Te ette pelkää minua, ette elä minun lakini ettekä säädösteni mukaan, vaikka minä olen antanut ne teidän isillenne ja teille.
11 "Sen tähden Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: Vihassani minä käännyn teitä vastaan ja hävitän sukupuuttoon koko Juudan kansan. 12 En päästä käsistäni myöskään niitä jäljelle jääneitä, jotka päättivät lähteä Egyptiin ja asettuivat sinne asumaan. Egyptissä he kaikki menehtyvät: he kaatuvat miekkaan tai kuolevat nälkään. Miekka ja nälkä surmaavat kaikki pienimmästä suurimpaan. Heitä pilkataan, heistä tulee varoittava esimerkki ja heidän kohtalostaan kirosana. 13 Niin kuin minä rankaisin Jerusalemia, niin minä rankaisen nyt Egyptissä olevia Juudan asukkaita: miekalla, nälällä ja rutolla. 14 Yksikään heistä ei jää jäljelle eikä pelastu. Ei kukaan heistä palaa Juudan maahan, vaikka he sinne ikävöivät ja sinne haluaisivat päästä. Vain muutama harva pelastuu ja palaa takaisin."
15 Kaikki miehet, jotka tiesivät, että heidän vaimonsa olivat uhranneet vieraille jumalille, ja suuri joukko paikalla olleita naisia sekä monet Ylä- Egyptiin muuttaneet Juudan asukkaat vastasivat Jeremialle näin: 16 "Tässä asiassa me emme kuuntele sinua, vaikka puhuitkin meille Herran nimissä. 17 Pidämme lupauksemme, jonka itse olemme antaneet Taivaan kuningattarelle. Me poltamme hänelle suitsuketta ja tuomme juomauhreja, niin kuin teimme Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla ja niin kuin myös isämme, kuninkaamme ja ruhtinaamme siellä tekivät. Silloin meillä oli ruokaa yllin kyllin, voimme hyvin emmekä nähneet nälkää. 18 Mutta siitä lähtien kun lakkasimme polttamasta suitsuketta Taivaan kuningattarelle emmekä enää tuoneet hänelle juomauhreja, meiltä on puuttunut kaikkea. Me kuolemme miekkaan ja nälkään!"
19 Naiset sanoivat: "Me olemme uhranneet Taivaan kuningattarelle ja tuoneet hänelle juomauhreja yhdessä miestemme kanssa. Olisimmeko me vastoin miestemme tahtoa valmistaneet Taivaan kuningattarelle uhrikakkuja, joissa on hänen kuvansa, ja tuoneet hänelle juomauhreja?"
20 Silloin Jeremia vastasi väkijoukolle, sekä miehille että naisille, kaikille, jotka olivat väittäneet häntä vastaan: 21 "Eivätkö juuri uhrit, joita olette uhranneet Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla -- te itse, teidän isänne, kuninkaanne, ruhtinaanne ja koko kansa -- ole syynä onnettomuuteenne? Herra muistaa ne, ja ne loukkaavat häntä! 22 Herra ei voinut enää sietää teidän uhrimenojanne, niin pahoja ja iljettäviä ne olivat. Siksi teidän maanne tuli autioksi, tyhjäksi ja kirotuksi, niin ettei vielä tänä päivänäkään kukaan asu siellä. 23 Onnettomuus, joka teitä nyt on kohdannut, johtuu siitä, että te uhrasitte Taivaan kuningattarelle ja siten teitte syntiä Herraa vastaan. Ette noudattaneet Herran tahtoa, ette eläneet hänen lakinsa, käskyjensä ja säädöksiensä mukaan."
24 Sitten Jeremia sanoi kansalle, erityisesti naisille:
"Kuulkaa, mitä Herra sanoo teille, te Juudan kansan jäsenet, jotka nyt olette Egyptissä! 25 Näin puhuu Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te kaikki, niin miehet kuin naisetkin, teette mitä olette luvanneet. Sanotte, että olette luvanneet uhrata Taivaan kuningattarelle ja tuoda hänelle juomauhreja ja että haluatte myös pitää lupauksenne. Hyvin te olettekin pitäneet sananne ja täyttäneet lupauksenne! 26 Kuulkaa siis, mitä minä, Herra, sanon teille kaikille Egyptissä oleville Juudan asukkaille! Minä, Herra, vannon nimeni kunnian kautta näin: Pian ei ole koko Egyptissä ainuttakaan Juudan miestä, joka vannoisi minun nimeeni sanoen: 'Niin totta kuin Herra elää!' 27 Minä pidän huolen siitä, että teidän käy huonosti. Egyptissä olevat Juudan asukkaat menehtyvät miekkaan ja nälkään kaikki tyynni -- 28 vain muutama harva pääsee miekkaa pakoon ja palaa Egyptistä takaisin Juudaan. Nämä jäljelle jäävät tulevat tietämään, kumman sana toteutuu, minun vai heidän.
29 "Minä, Herra, annan teille merkin, jotta tietäisitte, että minä rankaisen teitä tässä maassa ja että minun sanani toteutuvat. Teitä kohtaa onnettomuus! 30 Näin minä, Herra, olen päättänyt: Minä annan farao Hofran, Egyptin kuninkaan, hänen vihollistensa käsiin, niiden armoille, jotka tavoittelevat hänen henkeään. Niin minä aikanaan tein myös Juudan kuninkaalle Sidkialle. Minä annoin hänet hänen vainoojansa ja perivihollisensa, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin käsiin."