1 Herra sanoi minulle: "Mene ostamaan itsellesi pellavavyö ja sido se vyötäisillesi. Varo kastelemasta sitä!" 2 Minä ostin vyön ja sidoin sen vyötäisilleni, kuten Herra oli käskenyt.
3 Taas tuli minulle Herran sana: 4 "Ota mukaasi vyö, jonka olet ostanut ja jota pidät vyötäisilläsi, ja mene Eufratvirralle. Kätke vyö siellä kallionkoloon." 5 Minä menin Eufratvirran rannalle ja kätkin vyön sinne, niin kuin Herra oli käskenyt.
6 Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: "Lähde nyt hakemaan takaisin vyö, jonka minä käskin sinun kätkeä Eufratin rantaan." 7 Niin minä menin Eufratille ja kaivoin vyön esiin paikasta, johon olin sen kätkenyt. Mutta vyö oli mennyt pilalle, siitä ei ollut enää mihinkään.
8 Silloin minulle tuli tämä Herran sana:
9 "Näin sanoo Herra: Samalla tavalla minä teen lopun Juudan ja Jerusalemin korskeudesta. 10 Tämä paha kansa ei halua kuulla minun sanojani. Sen sydän on paatunut, se seuraa vieraita jumalia, palvelee ja rukoilee niitä. Siksi sille käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään. 11 Niin kuin mies sitoo vyön vyötäisilleen, niin olen minä sitonut itseeni koko Israelin heimon ja Juudan heimon, sanoo Herra. Niiden piti olla minun kansani ja tuoda minulle kunniaa, ylistystä ja mainetta, mutta ne eivät totelleet minua.
12 "Puhu heille nämä sanat: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: viiniruukut ovat sitä varten, että ne täytetään viinillä. Jos sinulle sanotaan: 'Emmekö itsekin tiedä aivan hyvin, että viiniruukut täytetään viinillä?', 13 niin vastaa: Näin sanoo Herra: Minä täytän viinillä kaikki tässä maassa asuvat, minä juotan juovuksiin niin Daavidin istuimella istuvat kuninkaat kuin papit ja profeetatkin ja kaikki Jerusalemin asukkaat. 14 Minä lyön heidät murskaksi toinen toistaan vasten, myös isät ja pojat toinen toistaan vasten, sanoo Herra. Minä en säästä heitä. Armotta ja säälimättä minä teen heistä kaikista lopun."
Pakkosiirtolaisuus ja hävitys uhkaa Juudaa
15 -- Kuunnelkaa tarkasti, herkistäkää korvanne,
nujertakaa ylpeytenne --
Herra puhuu!
16 Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia,
ennen kuin tulee pimeä
ja te kompastutte hämärillä vuorilla.
Silloin te odotatte valoa,
mutta hän muuttaa sen pimeydeksi,
synkäksi yöksi.
17 Jos ette ota vastaan tätä varoitusta, minä itken teidän ylpeyttänne. Salassa minä itken ja valitan, kyyneleeni valuvat virtanaan, kun Herran kansa viedään vankeuteen.
18 -- Sano kuninkaalle ja kuninkaan äidille:
Astukaa alas valtaistuimelta ja nöyrtykää,
sillä loistava kruunu on pudonnut päästänne!
19 Etelän kaupungit on menetetty, niihin ei ole pääsyä. Koko Juuda viedään pakkosiirtolaisuuteen, koko kansa joutuu vankeuteen.
20 -- Jerusalem, katso mitä tapahtuu!
Vihollinen ryntää pohjoisesta!
Miten käy kansasi,
joka on uskottu sinun haltuusi
kuin uhkea lammaslauma?
21 Mitä sanot,
kun Herra panee käskijöiksesi ne,
joita olit tottunut pitämään ystävinä?
Eikö tuska silloin polta sinua
niin kuin synnyttävää naista?
22 Silloin sinä kysyt mielessäsi: "Miksi minulle on näin käynyt?" Etkö ymmärrä, että monien syntiesi tähden sinun helmasi on nostettu ylös ja sinut on raiskattu!
23 -- Voiko nubialainen muuttaa ihonsa väriä
tai pantteri täpliään?
Yhtä mahdotonta on teidän tehdä hyvää,
niin syvälle pahaan te olette juurtuneet!
24 Niin kuin autiomaan tuuli
lennättää puimapaikalta akanat,
niin minä hajotan teidät.
25 Näin sinulle tulee käymään, Jerusalem!
Tämä on se osa,
jonka minä olen sinulle määrännyt, sanoo Herra,
koska olet unohtanut minut
ja luottanut valheeseen.
26 Minä itse nostan helmasi sinun pääsi yli,
niin että kaikki saavat nähdä alastomuutesi.
27 Minä olen nähnyt sinun aviorikoksesi, kiihkeän kiimasi, irstaan haureutesi! Olen nähnyt inhottavat jumalankuvasi kukkuloilla, peltojen liepeillä. Voi sinua, Jerusalem, kun et puhdistu! Kuinka kauan tätä vielä jatkuu?