1 Kuule, sinä Jaakobin suku,
jota kutsutaan Israelin nimellä,
kuulkaa, te jotka olette versoneet Juudan siemenestä
ja vannotte Herran nimeen,
te jotka sanotte olevanne Israelin Jumalan
palvelijoita
mutta ette ole, ette vakaasti ja vilpittömästi.
2 Ja kuitenkin te nimitätte itseänne pyhän kaupungin mukaan ja turvaudutte Israelin Jumalaan, häneen, jonka nimi on Herra Sebaot!
3 Menneet asiat minä kerroin
jo kauan ennen kuin ne tapahtuivat,
minä annoin ne tiedoksi, lausuin ne julki.
Kun tartuin toimeen, kaikki toteutui heti.
4 Koska tiesin, että olet kovaa tekoa,
että sinun niskasi on rautaa
ja otsasi vaskea,
5 minä kerroin sinulle tämän jo aikoja sitten, annoin sinun kuulla kaikesta tästä jo ennen sen toteutumista, ettet voisi sanoa: "Minun omat jumalani ovat tämän tehneet, minun taotut ja valetut patsaani ovat näin säätäneet."
6 Tästä kaikesta olet jo kuullut. Mieti nyt sitä!
Etkö jo myönnä, että näin on?
Tästä lähtien minä ilmoitan sinulle uusia asioita,
tallessa pidettyjä, sellaisia, joita et tiennyt.
7 Ne on luotu nyt, ei aikoja sitten,
ennen tätä päivää et ole niistä kuullut
etkä voi sanoa: "Tuon minä jo tiesin!"
8 Et ole niistä kuullut, et tiennyt,
koskaan ne eivät ole korviisi kantautuneet.
Minä tiesin, että sinä olet uskoton,
"luopio kohdusta alkaen", siinä nimesi.
9 Oman nimeni tähden minä olen pitkämielinen.
Jotta minua yhäti ylistettäisiin,
minä hillitsen vihani
enkä tuhoa sinua.
10 Katso, minä olen koetellut sinua ahdingon
ahjossa,
niin kuin hopeaa sulatetaan,
mutta en hopean tähden.
11 Oman itseni tähden minä sen tein, sillä minä en salli nimeäni häväistävän, kunniaani minä en toiselle anna.
Kyyros, Herran valitsema, kukistaa Babylonin
12 Kuule minua, Jaakob,
sinä, Israel, jonka olen kutsunut!
Minä se olen.
Olen ensimmäinen,
ja olen myös viimeinen.
13 Minun käteni loi maan perustukset, minun oikea käteni löi levälleen taivaan. Minä lausuin niiden nimen, ja siinä ne olivat.
14 Tulkaa koolle te kaikki ja kuulkaa!
Kuka teistä, jumalat, voisi ilmoittaa niin kuin
minä:
"Se mies, joka on minulle mieluinen,
toteuttaa tahtoni Babyloniassa
ja Kaldean kansan parissa."
15 Minä olen tämän ilmoittanut, minä olen hänet
kutsunut,
minä olen nostanut hänet esiin
ja johtanut hänen tiensä menestykseen.
16 Tulkaa tänne ja kuulkaa! Alun alkaenkaan en ole puhunut tästä salassa. Jo silloin kun nämä tapahtumat alkoivat, minä olin läsnä.
-- Ja nyt Herra, minun Jumalani, on antanut minuun henkensä ja lähettänyt minut.
Kunpa tottelisit minun käskyjäni!
17 Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä,
joka lunastaa sinut vapaaksi:
-- Minä olen Herra, sinun Jumalasi,
Minä opetan sinulle, mikä on sinulle hyväksi,
minä opastan sinua tielläsi.
18 Kunpa kuulisit minun käskyjäni!
Silloin sinun onnesi olisi runsas kuin virta,
sinulle tuleva siunaus loputon kuin meren aallot,
19 ja sinun lapsesi olisivat lukuisat kuin rannan hiekka, sinun jälkeläisesi lukemattomat kuin hiekan jyvät. Sinun nimesi ei koskaan häviäisi, ei sitä pyyhittäisi pois minun silmieni edestä.
Lähde Babyloniasta, Israel!
20 Lähtekää Babyloniasta,
rientäkää kotiin kaldealaisten maasta!
Kertokaa tästä riemuiten,
kuuluttakaa, viekää viesti
maan ääriin asti.
Sanokaa: "Herra on lunastanut
palvelijansa Jaakobin vapaaksi!"
21 Eivät he janoa kärsineet, kun hän vei heidät autiomaahan: veden hän sai vuotamaan kalliosta heille, hän halkaisi kallion, ja vedet virtasivat.
22 -- Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo Herra.