Edellinen luku,
Jes
JESAJA
49
1. Kuulkaa minua, te merensaaret, ja tarkatkaa, kaukaiset kansat. Herra
on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka, hamasta äitini helmasta
minun nimeni maininnut.
2. Hän teki minun suuni terävän miekan kaltaiseksi, kätki minut kätensä
varjoon; hän teki minut hiotuksi nuoleksi, talletti minut viineensä.
3. Ja hän sanoi minulle: "Sinä olet minun palvelijani, sinä Israel,
jossa minä osoitan kirkkauteni".
4. Mutta minä sanoin: "Hukkaan minä olen itseäni vaivannut, kuluttanut
voimani turhaan ja tyhjään; kuitenkin on minun oikeuteni Herran
huomassa, minun palkkani on Jumalan tykönä".
5. Ja nyt sanoo Herra, joka on minut palvelijakseen valmistanut hamasta
äitini kohdusta, palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä, niin että Israel
koottaisiin hänen omaksensa - ja minä olen kallis Herran silmissä, minun
Jumalani on tullut minun voimakseni -
6. hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani,
kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin
säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi
pelastus maan ääriin asti.
7. Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja, hänen Pyhänsä, syvästi
halveksitulle, kansan inhoamalle, valtiaitten orjalle: Kuninkaat näkevät
sen ja nousevat seisomaan, ruhtinaat näkevät ja kumartuvat maahan Herran
tähden, joka on uskollinen, Israelin Pyhän tähden, joka on sinut
valinnut.
8. Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja
pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja
pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan
hävitetyt perintöosat,
9. sanomaan vangituille: "Käykää ulos!" ja pimeässä oleville: "Tulkaa
esiin!" Teiden varsilta he löytävät laitumen, kaikki kalliokukkulat ovat
heillä laidunpaikkoina.
10. Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu
heihin, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät
vesilähteille.
11. Minä teen kaikki vuoreni teiksi, ja minun valtatieni kulkevat
korkealla.
12. Katso heitä, he tulevat kaukaa! Katso, nuo pohjoisesta, nuo
lännestä, nuo Siinimin maalta!
13. Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te
vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa.
14. Mutta Siion sanoo: "Herra on minut hyljännyt, Herra on minut
unhottanut".
15. Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa
poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.
16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat
aina minun edessäni.
17. Sinun lapsesi tulevat rientäen; sinun hävittäjäsi ja
raunioiksi-raastajasi menevät sinun luotasi pois.
18. Nosta silmäsi ja katso ympärillesi: he kokoontuvat, he tulevat sinun
tykösi kaikki. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, sinä puet heidät
kaikki yllesi niinkuin koristeen ja sidot heidät vyöllesi niinkuin
morsian vyönsä.
19. Sillä sinä - sinun rauniosi ja autiot paikkasi, sinun hävitetty
maasi - sinä käyt silloin ahtaaksi asukkaille, ja kaukana ovat ne, jotka
sinua söivät.
20. Vielä saavat sinun lapsettomuutesi lapset sanoa korviesi kuullen:
"Paikka on minulle ahdas, tee tilaa, että voin asua".
21. Silloin sinä sanot sydämessäsi: "Kuka on nämä minulle synnyttänyt?
Minä olin lapseton ja hedelmätön, karkoitettu ja hyljätty. Kuka on
heidät kasvattanut? Katso, minä olin jätetty yksin. Missä nämä silloin
olivat?
22. Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä nostan käteni kansakuntien
puoleen, kohotan lippuni kansoja kohti, niin he tuovat sinun poikasi
sylissänsä ja kantavat sinun tyttäresi olkapäillään.
23. Kuninkaista tulee sinulle lastenhoitajat, heidän ruhtinattaristaan
sinulle imettäjät. Sinun edessäsi he kumartuvat maahan kasvoillensa ja
nuolevat tomun sinun jaloistasi. Silloin sinä tiedät, että minä olen
Herra ja että ne, jotka minua odottavat, eivät häpeään joudu.
24. Otetaanko sankarilta saalis, tai riistetäänkö vangit vanhurskaalta?
25. Sillä näin sanoo Herra: Vaikka vangit otettaisiinkin sankarilta ja
saalis riistettäisiin väkevältä, niin minä kuitenkin taistelen sitä
vastaan, joka sinua vastaan taistelee, ja minä pelastan sinun lapsesi.
26. Minä panen sinun sortajasi syömään omaa lihaansa, ja he juopuvat
omasta verestään niinkuin rypälemehusta; ja kaikki liha on tietävä, että
minä, Herra, olen sinun pelastajasi, että Jaakobin Väkevä on sinun
lunastajasi.
Seuraava luku,
Jes