Edellinen luku,
Jes
JESAJA
13
1. Ennustus Baabelista, Jesajan, Aamoksen pojan, näkemä.
2. Pystyttäkää viiri paljaalle vuoren laelle, korottakaa äänenne heille,
viittokaa kädellä heitä menemään sisälle ruhtinasten porteista.
3. Minä olen antanut käskyn vihkiytyneilleni ja kutsunut urhoni vihani
työhön, ylvääni, riemuitsevaiseni.
4. Kuule, vuorilla käy kuin paljon väen pauhina; kuule valtakuntain,
kokoontuneitten kansojen kohinaa: Herra Sebaot katsastaa sotajoukkoansa.
5. He tulevat kaukaisesta maasta, taivaan ääristä, Herra ja hänen
vihansa aseet, hävittämään kaiken maan.
6. Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin hävitys
Kaikkivaltiaalta.
7. Sentähden herpoavat kaikki kädet, ja kaikki ihmissydämet raukeavat.
8. He peljästyvät, kivut ja tuskat valtaavat heidät, he vääntelehtivät
kuin synnyttäjä, tuijottavat toisiinsa tyrmistyneinä, kasvot
tulenkarvaisina.
9. Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan
hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset.
10. Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekat eivät loista valollansa,
aurinko on pimeä noustessansa, kuu ei kirkkaana kumota.
11. Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat
tekonsa; minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan
väkivaltaisten ylpeyden.
12. Minä teen kuolevaiset harvinaisemmiksi kuin puhdas kulta, ihmiset
harvinaisemmiksi kuin Oofirin kulta.
13. Sentähden minä järisytän taivaat, ja maa järkkyy paikaltansa Herran
Sebaotin kiivaudesta, hänen vihansa hehkun päivänä.
14. Ja niinkuin säikytetyt gasellit ja niinkuin lampaat, joilla ei ole
kokoajaa, he kääntyvät kukin kansansa luo, pakenevat kukin omalle
maallensa.
15. Kuka ikinä tavataan, se lävistetään, kuka kiinni joutuu, se miekkaan
kaatuu.
16. Heidän pienet lapsensa murskataan heidän silmäinsä edessä, heidän
talonsa ryöstetään, ja heidän vaimonsa raiskataan.
17. Katso, minä herätän heitä vastaan meedialaiset, jotka eivät hopeasta
huoli eivätkä kullasta välitä.
18. Heidän jousensa kaatavat nuoret miehet; he eivät armahda kohdun
hedelmää eivätkä lapsia sääli.
19. Ja Baabelin, valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja
loiston, käy niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala hävitti.
20. Ei sitä ikinä enää asuta, autioksi jää se polvesta polveen; ei
arabialainen sinne telttaansa tee, eivätkä paimenet siellä laumaansa
lepuuta.
21. Erämaan eläimet lepäävät siellä, sen huoneet ovat täynnä huuhkajia,
kamelikurjet asuvat siellä, ja metsänpeikot siellä hyppelevät.
22. Sakaalit ulvovat sen palatseissa, aavikkosudet huvilinnoissa. Sen
aika on lähellä, tulemaisillaan, ei sen päiviä pidennetä.
Seuraava luku,
Jes