Harri Salminen  FUNET                 Korkeakoulujen ATK-uutiset 3/90

<TITLE> Uutispalvelu </TITLE>


<H1> Uutispalvelun toteutus </H1>

T{ss{ artikkelissa esittelen FUNETissa tarjottavaa palvelua, jota
toisinaan my|s nimill{ news, RNEWS, netnews, Usenet news, elektroniset
uutiset, S{hk|ilmo jne. kutsutaan. Selke{mm{n nimen puuttuessa
nimitet{{n sit{ t{ss{ uutispalveluksi. 
<P>
Uutispalvelu tarjoaa avoimen maailmanlaajuisen tiedotus- ja
keskustelukanavan k{ytt{jilleen. Uutispalvelu perustuu <A
HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/rfc/all/rfc1036.txt> RFC1036
</A>ja <A HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/rfc/all/rfc0822.txt>
RFC822 </A> standardien mukaisiin viesteihin, joissa on varsinaisen
vapaamuotoisen viestin lis{ksi ainakin seuraavat attribuutit:
<DL>
<DT>From<DD> l{hett{j{n s|hk|postiosoite ja nimi
<DT>Date<DD> p{iv{ys 
<DT>Subject<DD> otsikko
<DT>Message-ID<DD>globaalisti yksik{sitteinen tunniste 
<DT>Path<DD>kulkureitti
<DT>Newsgroups<DD>uutisryhm{t
</DL>

N{iden lis{ksi on
standardoitu valinnaiset attribuutit:
<DL>
<DT>Reply-To<DD>vastausosoitteelle 
<DT>Followup-To<DD>kommenttien ohjaukseen 
<DT>Expires<DD> viestin vanhenemisajalle
<DT>Sender<DD>todelliselle l{hett{j{lle 
<DT>References<DD>viitteille edellisiin viesteihin
<DT>Keywords<DD>avainsanoille
<DT>Summary<DD>lyhyelle yhteenvedolle
<DT>Organization<DD>organisaatiolle
<DT>Approved<DD> toimitettujen
viestien hyv{ksyj{lle
<DT>Lines<DD>rivien m{{r{lle 
<DT>Xref<DD>paikallisille viitteille
<DT>Control<DD>ohjauskomennoille  ja
<DT>Distribution<DD>jakelualueelle 
</DL>

N{iden lis{ksi voi viestiin lis{t{ haluamiaan attribuutteja, joilla
voi olla merkityst{ lukijalle tai jollekin viestej{ k{sittelev{lle
erikoisohjelmistolle. Paras esimerkki lis{attribuuteista lienee
kaupallisen <A HREF=file:#clarinet> clarinet </A> jakelun monet automaattista
luokittelua helpottavat attribuutit.

<P> 
Verkkoon l{hetetyt standardinmukaiset viestit jaetaan automaattisesti
kaikkiin kyseiseen jakeluun kuuluviin uutispalvelukoneisiin.
Jakeluverkostossa saattaa olla useita vaihtoehtoisia reittej{ viestien
nopean ja luotettavan jakelun varmistamiseksi. Suomessa uutisten
t{rkeimm{t jakelukoneet, FUNETin news.funet.fi ja FUUGin fuug.fi, on
kytketty toisiinsa nic.funet.fi:n kautta, mink{ lis{ksi niist{ on
yhteys kahteen eri koneeseen Ruotsissa. Ruotsalaisista koneista on
edelleen varareitti Yhdysvaltoihin normaalin Amsterdamin kautta
kulkevan uutisyhteyden varmistamiseksi.  Ensimm{iseksi koneeseen
ehtinyt viestin kopio otetaan vastaan ja mahdollisesti my|hemmin
toista kautta tarjottavat kopiot hyl{t{{n historiatietokantaan
tallennetun viestin tunnisteen avulla.
<P>
Organisaatiossa on tyypillisesti ainoastaan yksi tai muutamia koneita,
joissa on yksi kopio kustakin viestist{ riippumatta lukijoiden
m{{r{st{.  Viestej{ s{ilytet{{n paikallisen t{rkeysasteen ja levytilan
mukaisesti muutamia viikkoja tai kuukausia, vaikka joitakin voidaan
arkistoida l{hes ikuisestikin. Viestien lukemista varten on kehitetty
monia erilaisia k{ytt|liittymi{ varsinkin UNIXille, mutta VMS, VM/SP
CMS, TOPS-20, Symbolics, Macintosh ja MS-DOS k{ytt|j{rjestelmi{k{{n ei
ole unohdettu /Spafford90/.  Viestit luetaan joko suoraan paikallisen
uutispalvelijan hakemistoista tai sitten erityisesti uutisten siirtoon
kehitetyll{ <A HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/rfc/all/rfc0977.txt>NNTP:ll{ (News to News Transfer Protocol) </A> TCP/IP-verkon ylitse. 
<P>
Uutispalvelijaan ei tarvitse rekister|id{ yksitt{isi{ k{ytt{ji{ tai
heid{n lukemiaan viestej{, kuten monissa tietokonekokousj{rjestelmiss{
on tapana, vaan k{ytt{j{n valitsemat ryhm{t ja lukemat viestit pidet{{n
muistissa k{ytt{j{n omassa hakemistossa olevassa tiedostossa.
K{ytt{j{t voivat siis vapaasti omassa rauhassaan lukea tai j{tt{{
lukematta haluamiaan viestej{ haluamallaan k{ytt|liittym{ll{. Edes
yll{pidon ei tarvitse tiet{{ mit{ k{ytt{j{t lukevat. Heid{n
tarvitsee vain huolehtia uutispalveluohjelmiston toiminnasta ja
yhteyksist{ viereisiin uutispalvelijoihin, mik{ on hyvin merkitt{v{
etu verrattuna postituslistoihin. 
<P>

<H1> Uutispalvelun soveltuvuusalue ja muita vaihtoehtoja </H1>

Uutispalvelu soveltuu parhaiten laajaa julkista levityst{
tarvitseville viesteille, joiden lukijakunta on laaja ja nopeasti
muuttuva. Se soveltuu huonommin pienehk|n hajallaan olevan ryhm{n
kommunikaatiov{lineeksi erityisesti silloin, kun osalla ryhm{n
j{senist{ ei ole mahdollisuutta lukea yhteist{ uutisjakelua.  Samoin
suljetun ryhm{n sis{iseen keskusteluun j{rjestelm{ ei avoimuutensa
vuoksi yleens{ sovi, vaikka jotkin toteutukset paikallisia suljettuja
ryhmi{ tukevatkin.  <P> Parhaiten tietyt henkil|t tavoittava
vaihtoehto on yleens{ s{hk|inen postituslista, johon voidaan liitt{{
kaikki ryhm{n j{senet, joilla on s{hk|postiosoite. Mahdollista on my|s
erikoisj{rjestelyin jakaa viestit faxin tai vain tavallisen postin
kautta tavoitettaville henkil|ille, mutta siit{ aiheutuu lis{kuluja,
eik{ vastausta saada automaattisesti samaa tiet{ takaisin verkkoon.
Useimmat listat yksinkertaisesti jakavat sen osoitteeseen l{hetetyn
viestin kaikkiin listalla oleviin osoitteisiin automaattisesti, joten
liitymispyynt|j{ ei listan osoitteeseen pid{ l{hett{{.  <P>
Liittymispyynn|t l{hetet{{n joko listan yll{pit{j{lle, joka on usein
tavoitettavissa lis{{m{ll{ -request listan nimeen, tai listoja
hoitavalle automaatille kuten LISTSERV@FINHUTC.HUT.FI<A
HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/gc/listserv.refcard>
yksinkertaisina komentoina </A>.  Postituslistan voi perustaa l{hes
jokaisella postitusohjelmistolla ja monella eri tavalla, mutta
tarvittaessa hyvin laajaa listaa kannattaa harkita EARNin
automatisoidun <A
HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/gc/listserv.memo> LISTSERVer </A>
verkon k{ytt|{, joka osaa hoitaa automaattisesti liittymispyynn|t ja
optimoi viestien jakelun EARN verkossa. Kaikki postituslistat
tarvitsevat kuitenkin aina yll{pit{j{n, jonka pit{{ tulkita tilaajien
postitusj{rjestelmien l{hett{mist{ moninaisista virheilmoituksista
onko tilaaja l{htenyt lopullisesti, onko h{nen postilaatikkonsa vain
tilap{isesti t{yttynyt tai onko jokin yhteys matkan varrella
v{liaikaisesti mennyt ep{kuntoon aiheuttaen pahimmassa tapauksessa
valtavasti turhia viestej{ listallekin. Ongelmat korostuvat
erityisesti suurissa julkisissa maailmanlaajuisissa listoissa, joita
korvaamaan uutispalvelu juuri on kehitetty. Pienimuotoiset listat ovat
kuitenkin suhteellisen yksinkertaisia yll{pidett{vi{ vaikka
kotikoneessa.  Lis{tietoja listojen perustamisesta voi kysy{
paikalliselta postimestarilta tai osoitteesta POSTMAST@FINHUTC.HUT.FI.

<A
HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/gc/interest-groups.txt>Luettelo
Internetin postituslistoista</A>. 

<A HREF=wais://info.cern.ch:810/wais.cic.edu:310/mailing-lists?>mailinglists.src</A>

<P> Hajautetun tietokonekokousj{rjestelm{n muodostavan
uutispalveluverkon lis{ksi muutamissa organisaatioissa on keskitettyj{
tietokonekokousj{rjestelmi{, joissa s{hk|posti ja erilaiset kokoukset
on integroitu yhteiseen tietokantaan ja useimmiten yhteisen
k{ytt|liittym{n taakse. Kaikkien k{ytt{jien on otettava yhteys
kokousj{rjestelm{n keskuskoneeseen, jonka k{ytt|liittym{kin saattaa
poiketa huomattavasti kotoisesta. Useimmiten sama kommunikaatiotarve
pystyt{{n hoitamaan uutispalvelulla tai postituslistoilla k{ytt{j{n
tarvitsematta luopua kotoisasta k{ytt|ymp{rist|st{{n ja ty|kaluistaan.
FUNETin piiriss{ suosituin kaupallinen kokousj{rjestelm{ohjelmisto on
PortaCOM, mutta muitakin ohjelmistoja ja kokouspalvelun tarjoajia
l|ytyy /Palovuori88/. PortaCOM j{rjestelm{t soveltuvat parhaiten
paikalliseen keskusteluun tietyn keskuskoneen k{ytt{jien kesken ja
huonommin laajempaan hajautettuun verkkoymp{rist||n. Uusi UNIX
ymp{rist||n kehitelty SuperCOM yritt{{ kuitenkin hieman helpottaa
hajautusta tukemalla paikallisessa Unix- tai MS-DOS koneessa ajettavia
k{ytt|liittymi{ tietokannan edelleen ollessa keskitetty /Palme90/.
<P> Silloin, kun yksi ryhm{kommunikaatiopalvelu ei tunnu kelpaavan
kaikille, niin niit{ voidaan yhdysk{yt{vill{ yhdist{{ toisiinsa.
FUNETissa on tarvittaessa yhdistetty erilaisia postituslistoja ja
PortaCOM kokouksia sfnet uutisryhmiin /Salminen90/. Yhdysk{yt{vi{
kehitell{{n edelleen, mutta aina joskus viestin muuntaminen saattaa
hieman ep{onnistua. Eri j{rjestelmiss{ on attribuutteja, joilla ei ole
vastinetta toisissa, merkkivalikoimat tai standardin tulkinnat eiv{t
ole yhteensopivia, viestien maksimikoot vaihtelevat, monimutkaisen
j{rjestelm{n jokin osa pett{{ ennakoimattomasti jne.  Silti l{hes
kaikki normaalin kokoiset viestit siirtyv{t, jossain muodossa,
j{rjestelm{st{ toiseen nykyisill{kin yhdysk{yt{vill{.  Maailman eri
verkoissa on k{yt|ss{ on hyvin monia erilaisia tapoja
ryhm{kommunikaatioon eik{ kehitteill{ olevista OSI ja CCITT
standardeista viel{ l{hivuosina olle niiden kaikkien korvaajaksi.
Kattavan kuvan maailman eri tietokoneverkoista ja kokousj{rjestelmist{
saa esimerkiksi teoksesta <A HREF=file:#Quarterman90>"The Matrix:
Computer Networks and Conferencing Systems Worldwide" </A>.


<H1> Ryhmien organisaatio ja jakelu </H1>

Uutispalvelussa kaikki viestit luokitellaan yhteen tai useampaan
ennalta perustettuun ryhm{{n, joiden nimet muodostavat puumaisen
hierarkian aihepiirin valinnan helpottamiseksi. Kullakin ryhm{ll{ on
oletusjakelualueensa, johon kuuluvat yleens{ kaikki ryhm{n tilanneet
organisaatiot. Kymmeniss{ eri jakeluissa on saatavilla yhteens{
toistatuhatta eri ryhm{{. Tarvittaessa voidaan vaikka
maailmanlaajuiseen laajuiseen ryhm{{n l{hetetty viesti rajoittaa
vaikka vain eurooppalaiseen (eunet), pohjoismaiseen (nordunet) tai
kotimaiseen (sfnet) jakeluun. Organisaatiot tilaavat useimmiten kaikki
julkisiin jakeluihin kuuluvat ryhm{t, koska tarpeettomia ryhmi{ on
hankala karsia.  Joihinkin pieniin organisaatioihin tosin saatetaan
kustannusten s{{st{miseksi toimittaa vain muutamia jakeluja tai ryhmi{
tilaajan toivomuksesta. Kullakin jakelulla on oma
yll{pitopolitiikkansa, joka vaihtelee hajautetusta anarkiasta,
keskitettyyn koordintointiin. Seuraavassa esitell{{n yleisimpi{
Suomessa saatavilla olevia jakeluita ja niiden sis{lt|{.
<P>
<H2>sfnet </H2>

Kotimainen FUNETin ja FUUGin yhteinen sfnet jakelu toimitetaan
lis{kustannuksitta kaikille sit{ haluaville j{senorganisaatioille. Se
on uudellenj{rjestetty vuoden 1990 alussa pyrkimyksen{ luoda
hierarkiaa ja uusia ryhmi{ tarpeen mukaisesti. FUNETin kannalta
erityisen merkitt{vi{ ryhmi{ ovat sfnet.tiede alaryhm{t, jotka on
tarkoitettu eri tieteenalojen tiedonvaihdon parantamiseksi.
Perinteisesti suosittuja ovat tietysti edelleen atk- ja
tietoliikenneryhm{t kuten my|s monet vapaamuotoisemmat ryhm{t.
Ryhmien perustamista ja poistamista FUNETin puolesta hoitaa Harri
Salminen ja FUUGin puolesta Hannu-Matti J{rvinen. Ehdotukset voi
l{hett{{ joko tunnukselle ryhmat@funet.fi tai keskusteltavaksi ryhm{{n
<A HREF=news:sfnet.tietoliikenne.ryhmat+listat>sfnet.tietoliikenne.ryhmat+listat,</A> jonne my|s l{hetet{{n tietoja uusista ryhmist{ ja postituslistoista. 

T{ydellinen ajantasalla oleva versio tiedostosta, jossa on kuvattu
kunkin ryhm{n k{ytt|tarkoitus, on saatavilla anonymous ftp:ll{
koneesta nic.funet.fi nimell{ <A HREF=file://nic.funet.fi/pub/netinfo/gc/sfnet.ryhmat>/pub/netinfo/sfnet.ryhmat. </A>

<H2>Ulkomaiset jakelut</H2>

Ulkomailta tuoduista julkisista jakeluista FUUG on veloittanut kustannusten
kattamiseksi pienen kiinte{n summan vuosittain kultakin organisaatiolta.

<H3> Nordunet Nordic University Network </H3>

Nordunet jakelu on pohjoismaiden yhteisess{ NORDUnet verkossa levi{v{
jakelu, jossa on vasta muutamia yhteispohjoismaisia ryhmi{. Niiden 
luetteloa s{ilytet{{n nic.nordu.net koneen tiedostossa 
<A HREF=file://nic.nordu.net/news/nordunet.groups>news/nordunet.groups</A>

<H3> Eunet Euroopan yhdist{j{ </H3>

EUUG tuo muun maailman uutiset eurooppaan ja levitt{{ samalla Euroopan
sis{ist{ eunet jakelua, jossa on muutamia aktiivisia ryhmi{.

<H3> Usenet Unix Users Network mist{ kaikki alkoi </H3>

Uutispalvelu on alunperin syntynyt ratkaisuna lukuisten laajojen
postituslistojen amerikkalaisen uucp-verkon yll{pit{jille ja
k{ytt{jille aiheuttamiin ongelmiin. Uucp verkossa syntyneeseen
maailmanlaajuiseen Usenet jakeluun kuuluu useita p{{ryhmi{. N{it{
voidaan pit{{ uutispalvelun perushierarkiana, joten niiden nimet eiv{t
ala jakelun nimell{ kuten on tapana useimmissa muissa jakeluissa.
Ryhm{t perustetaan <A HREF=news:news.groups> news.groups </A> ryhm{ss{
tapahtuvan alustavan keskustelukierroksen j{lkeen s{hk|isell{
lukijoiden suorittamalla {{nestyksella. Menettelyn t{rkeist{ vaiheista
tiedotetaan my|s <A HREF=news:news.announce.newgroups>
news.announce.newgroups </A> ryhm{ss{, jos ei jaksa keskustelua
tarkemmin seurata. T{m{ suhteellisen raskas menettely on katsottu
tarpeelliseksi Usenet jakelussa, jolla on viimeisimm{n arvion mukaan
noin 1.2 miljoonaa aktiivista lukijaa noin 30 tuhannessa palveluun
kytketyss{ tietokoneessa. 

<P> P{{ryhm{n <HP2> comp </HP2> alta l|ytyy runsaasti ryhmi{ l{hes
kaikesta tietojenk{sittelyyn liittyv{st{. Sci ryhm{n alla on eri
tieteenalojen ryhmi{, mutta moni ala ei viel{ n{yt{ aktivoituneen
hankkimaan omaa ryhm{{ns{.  Soc ryhm{t k{sittelev{t eri sosiaalisen
kanssak{ymisen osa-alueita.  Rec alaryhm{t k{sittelev{t harrastuksia
ja muita ajanviettotapoja. Talk alaryhmiss{ taas vietet{{n aikaa
vapaamuotoiseen mielipiteiden vaihtoon.  News alaryhmiss{ nimens{
mukaisesti k{sitell{{n uutispalveluun itseens{ liittyvi{ asioita,
joista jokaisen uutisten lukijan kannattaa tutustua <A
HREF=news:news.announce.newusers> news.announce.newusers</A> ja <A
HREF=news:news.lists> news.lists </A> ryhmiin, joissa on
k{ytt{ytymisohjeita ja erilaisia hy|dyllisi{ listoja ja tilastoja
maailmanlaajuisista jakeluista. Lopuksi on viel{ p{{ryhm{ misc jonka
alle on sijoitettu ryhm{t, jotka eiv{t ole sopineet mihink{{n
edell{mainituista p{{ryhmist{.

<H3> Inet jakelu Internet postituslistoille </H3>

Internet eli inet jakelu on syntynyt Internet verkon piiriss{ jakamaan
suosittuja Internet postituslistoja verkkoa ja k{ytt{ji{ v{hemm{n
kuormittavalla tavalla. Ne k{ytt{v{t mailmanlaajuisen usenet jakelun
alaryhmi{ nimen{{n vaikka niit{ jaetaankin eri jakelulla, koska niiss{
liikkuu suhteellisen paljon viestej{ eik{ niit{ perusteta Usenet
verkon s{{nn|in. Kannattaa tarkistaa ennen postituslistalle
liittymist{, olisiko se jo olisi tarjolla jossain uutisryhm{ss{. Jos
postituslistaa ei ole viel{ liitetty mihink{{n ryhm{{n niin se voidaan
j{rjest{{ paikalliseen tai sfnet jakeluun ja poistaa sielt{, jos se my|hemmin
tulee johonkin muuhun laajempaan jakeluun. 

<H3> alt vapaat vaihtoehdot </H3>

Alt jakelu on vapaamuotoinen ryhmien jakelun, perustamisen ja sis{ll|n
suhteen, joten sen alla on kaikenlaisia ryhmi{, joita ei olisi ehk{
koskaan mihink{{n virallisempaan jakeluun syntynyt. Uusista ryhmist{
kannattaa silti keskustella ja ilmoitella <A HREF=news:alt.config>
alt.config </A> ryhm{ss{ eik{ suinp{in yritt{{ perustaa omaa ryhm{{
ymp{ri maailmaa. Vastaavasti ryhmien levi{minen ja s{ilyminen on
ep{varmempaa ja vaihtelee suuresti ryhm{st{ toiseen. T{ll{ hetkell{
Suomessa pit{isi olla saatavissa "kaikki" alt ryhm{t, vaikka
kaikkialla niit{ ehk{ ei tilatakaan paikalliseen uutispalveluun.

<H3> Bionet biotieteilij|iden oma jakelu </H3>

Bionet on harvinainen esimerkki hyvin tuetusta erikoisjakelusta tietyn
tieteenalan tutkijoille. Se on perustettu erityisen bionet
verkkopalveluorganisaation tuella ja se on my|s liitetty moniin
postituslistoihin ja tietokonekokouksiin. Nyttemmin n{iden verkkoa kutsutaan
nimell{ BIOSCI, mutta jakelun nime{ ei ole vaihdettu. Organisaatioiden
tiedostopalvelijoissa on my|s saatavilla biotieteisiin liittyvi{
tietokantoja ja ohjelmia.  Jakelu levinnee l{hinn{ biotieteit{
harrastaviin organisaatioihin my|s Suomessa. /Gilmore90//Harper90/

<H3> Gnu is not Unix </H3>

Jakelussa on Richard M. Stallmannin aloittaman GNU projektin
ohjelmistoihin liittyv{{ keskustelua ja tiedotuksia. Tavoitteenahan on
vapaasti jaettava k{ytt|j{rjestelm{ ja ohjelmistoja. Tunnetuimpia osia
lienev{t GNU Emacs, Gcc, G++, gdb, ghostscript ja GNU chess, joilla on
jo omat ryhm{ns{.  /Gilmore90/

<H3> Unix-PC ja U3B AT&T:n Unixkoneiden k{ytt{jille </H3>

N{m{ ovat pieni{ erikoisjakeluja AT&T:n Unix-PC ja 3B sarjan
tietokoneiden k{ytt{jille.  /Gilmore90/

<H3>VMSNET </H3>

Digital Equipmentin VMS k{ytt|j{rjestelm{n k{ytt{jille kohdistettu
jakelu, joka on j{rjest{ytyneemp{{ kuin comp.os.vms eli Info-VAX
listan hyvin vilkas ja laaja-alainen keskustelu.  /Gilmore90/

<H3>Biz for Business </H3>

Suhteellisen pieni jakelu kaupallisista, l{hinn{ ATK, tuotteista ja
palveluista keskusteluun tavoilla, joita ei ole katsottu sopivaksi
muihin ei-kaupallista etiketti{ noudattaviin jakeluihin.  /Gilmore90/

<H3>Clarinet kauppaa elektronista "lehte{"</H3>

<A NAME=clarinet>Clarinet </A> maksullinen kaupallinen jakelu, jossa
on noin 150 hyvin organisoitua ryhm{{, joihin ammattimaisesti
toimitetaan tuoreita artikkeleja ja uutisia elektronisen sanomalehden
tapaan. Uutiset sy|tet{{n verkkoon sopivilla attribuuteilla
luokiteltuna suoraan kansainv{lisist{ uutistoimistoista tai clarinetin
toimituksesta.  Se on CNN:n tyylinen vakava yritys maailmanlaajuiseksi
elektroniseksi uutispalveluksi, jota sopivasti levitet{{n
standardeilla uutisprotokollilla asiakkaille. Jakelusta voi
organisaatiolleen pyyt{{ tarjouksen FUUGilta, joka toimii clarinetin
Suomen jakelijana.  /Gilmore90/

<H3>Muut jakelut</H3>

N{iden lis{ksi on olemassa paikallisia tai tietyn k{ytt{j{ryhm{n
sis{isi{ jakeluja, joista osa on julkisina muidenkin haluttaessa
saatavissa. Monet kuitenkin haluavat pit{{ organisaationsa sis{iset
keskustelut sis{isen{ eik{ vapaassa jakelussa. Jakelusta p{{tt{v{t
jakelijat ja halukkaat voivat aina perustaa uuden jakelun ja hankkia
sille tilaajia. Uuden jakelun maailmanlaajuiseksi kasvattaminen voi
kyll{ olla huomattavasti vaikeampaa kuin uuden Usenet jakelun ryhm{n
perustaminen. /Partan90/

<H1>Yhteenveto</H1>

Uutispalvelu on eritt{in monipuolinen ja tehokas elektroninen
ryhm{viestint{palvelu, jota kannattaa k{ytt{{ valikoiden ja suodattaa
ne viestit joista ei ole kiinnostunut. Uutispalvelun avulla voi saada
nopeita ja kontakteja eri alojen asiantuntijoihin ja arvokkaita
tiedonmuruja, mutta siihen voi my|s tuhlata kaiken aikansa sill{ koko
uutispalvelun yli kymmenen p{ivitt{isen megatavun tietom{{r{n
seuraamiseen ei en{{ pikalukutaitokaan auta. Uutispalvelu on alunperin
suunniteltu v{hent{m{{n laajojen postituslistojen yll{pidollisia ja
kuormituksellisia ongelmia uucp verkossa, mutta nykyisin sit{ voidaan
pit{{ maailman laajimpana hajautettuna avoimena
tietokonekokouspalveluna. 
<P>
Verkon laajuuden ja avoimuuden vuoksi on
suositeltavaa ajatella mit{ kirjoittaa eik{ suoraan kirjoittaa mit{
ajattelee, sill{ viestinne saattavat lukea tuhannet ihmiset, jotka
eiv{t ehk{ ymm{rr{k{{n sen kontekstia tai kulttuuritaustaanne.
Kannattaa aloittaa seuraamalla kiinnostavia keskusteluja ja lukemalla
<A HREF=news:news.announce.newusers>verkon ohjeita</A> hyv{st{
kirjoitustyylist{ uutisverkoissa ennenkuin alkaa aktiiviseksi
osallistujaksi haluamissaan ryhmiss{.

<P>
 <HP1> [lk{{ hukkuko informaation tulvan alle vaan
k{ytt{k{{ j{rkev{sti hyv{ksenne maailman laajinta avointa
keskustelufoorumia! </HP1>

<P>

<H1> Yhteystietoja </H1>

(Otsikossa mainitun Internet osoitteen k{ytt| on suositeltavinta, koska
se tavoittaa my|s varahenkil|t tarvittaessa)

<H2>sfnet ryhmien koordinointi  ryhmat@funet.fi </H2>
<LISTING>
Harri Salminen      ja      Hannu-Matti J{rvinen

FUNET c/o                   TTKK
VTKK/TLP                    PL 527
P.L. 40                     33101 Tampere
02101 Espoo
Puh. (90) 457 2288          Puh. (931) 162 111

Sek{ my|s Petri Ojala FUNETin ett{ FUUGin puolesta
(kts. alla.)
</LISTING>
<H2> Yhdysk{yt{v{t <ngw@ngw.funet.fi></H2>

<H2>Jakeluverkko</H2>
<LISTING>
FUNET     <newsmaster@news.funet.fi>
Marko Kaittola ja Teemu Kurki
FUNET c/o
TTKK
PL 527
33101 Tampere

Puh. (931) 162 111

FUUG      <newsmaster@fuug.fi>

Petri Ojala
FUUG
Saarenkatu 6-8 A 1
00550 Helsinki

Puh. (90) 451 3231
</Listing>

Uutispalvelijoiden yll{pit{jille, jotka yleens{ l|ytyv{t newsmaster
tai usenet aliaksen takaa uutispalvelijasta, on olemassa nntp-list ja
news-list postituslistat, joista voi kysell{ lis{{ jakeluverkon yll{pit{jilt{.


<H2> Viitteet: </H2>


<A NAME=Quarterman90>  John S. Quarterman. "The Matrix: Computer Networks and
Conferencing Systems Worldwide", Digital Press 1990</A>
<P>
/Harper90/ Harper, Kristofferson, O`Reilly ja Sundvall "THE BIOSCI
BULLETIN BOARD NETWORK". Kopiota voi kysy{ osoitteesta harper@csc.fi.
<P>
/Palovuori88/ Tera Palovuori "PortaCOM K{ytt{j{n opas". Teknillisen
korkeakeakoulun laskentakeskus 1988.
<P>
/Palme90/ Jacob Palme. "SuperCOM - a distributed computer conference
system". QZ UniversitetsData AB 1990.
<P>
/Salminen90/ Harri Salminen, "Interconnection of group communication services",
NORDUNET 90 Conference proceedings.

<HP1> T{m{ html dokumentti on kokeilu KATKUn artikkelin muuntamisesta
html opastustiedoksi. Muutoksia tulee tapahtumaan... Kommentit
voi l{hett{{ suoraan tekij{lle osoitteeseen hks@funet.fi. <HP1>