Edellinen luku,
Jer
JEREMIA
37
1. Ja Sidkia, Joosian poika, tuli kuninkaaksi Konjan, Joojakimin pojan,
sijaan; sillä Nebukadressar, Baabelin kuningas, asetti hänet kuninkaaksi
Juudan maahan.
2. Mutta ei hän eivätkä hänen palvelijansa eikä maan kansa totelleet
Herran sanoja, jotka hän puhui profeetta Jeremian kautta.
3. Ja kuningas Sidkia lähetti Juukalin, Selemjan pojan, ja pappi
Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian tykö ja käski sanoa:
"Rukoile meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme".
4. Silloin vielä Jeremia sai tulla ja mennä kansan keskellä, sillä häntä
ei oltu pantu vankeuteen.
5. Mutta faraon sotajoukko oli lähtenyt liikkeelle Egyptistä; ja kun
kaldealaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat siitä sanoman,
lähtivät he pois Jerusalemin kimpusta.
6. Silloin tuli profeetta Jeremialle tämä Herran sana:
7. "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sanokaa näin Juudan kuninkaalle,
joka on lähettänyt teidät minun tyköni kysymään minulta neuvoa: Katso,
faraon sotajoukko, joka on lähtenyt teidän avuksenne, on palaava
takaisin maahansa Egyptiin.
8. Sitten kaldealaiset tulevat takaisin ja sotivat tätä kaupunkia
vastaan, valloittavat sen ja polttavat tulella.
9. Näin sanoo Herra: Älkää pettäkö itseänne sanoen: 'Kaldealaiset
lähtevät pois meidän kimpustamme'. Sillä he eivät lähde.
10. Ja vaikka te voittaisitte koko kaldealaisten sotajoukon, joka sotii
teitä vastaan, niin ettei heistä jäisi jäljelle kuin muutamia
haavoitettuja miehiä, niin nämä nousisivat pystyyn, kukin teltassansa,
ja tulella polttaisivat tämän kaupungin."
11. Mutta kun kaldealaisten sotajoukko faraon sotajoukon tähden oli
lähtenyt pois Jerusalemia piirittämästä,
12. yritti Jeremia lähteä Jerusalemista mennäkseen Benjaminin maahan
ottamaan perintömaan jaossa osansa siellä, kansan keskuudessa.
13. Mutta kun hän oli tullut Benjaminin portille, niin siinä oleva
vartionpäällikkö, jonka nimi oli Jiiria, Selemjan, Hananjan pojan,
poika, otti kiinni profeetta Jeremian sanoen: "Sinä aiot karata
kaldealaisten puolelle".
14. Jeremia vastasi: "Se on valhe! Minä en aio karata kaldealaisten
puolelle." Mutta Jiiria ei kuunnellut häntä, vaan otti Jeremian kiinni
ja vei hänet päämiesten tykö.
15. Ja ruhtinaat vihastuivat Jeremiaan ja löivät häntä ja panivat hänet
vankeuteen kirjuri Joonatanin taloon, sillä sen he olivat laittaneet
vankilaksi.
16. Niin Jeremia joutui vankiluolaan ja holveihin, ja Jeremia jäi sinne
kauaksi aikaa.
17. Sitten kuningas Sidkia lähetti hakemaan hänet, ja kuningas kysyi
häneltä salaa linnassansa ja sanoi: "Onko sanaa Herralta?" Jeremia
vastasi: "On". Ja hän sanoi: "Sinut annetaan Baabelin kuninkaan käsiin".
18. Ja Jeremia sanoi kuningas Sidkialle: "Mitä minä olen rikkonut sinua
ja sinun palvelijoitasi vastaan ja tätä kansaa vastaan, koska te olette
panneet minut vankeuteen?
19. Ja missä ovat teidän profeettanne, jotka ennustivat teille sanoen:
'Ei tule Baabelin kuningas teidän kimppuunne eikä tämän maan kimppuun'?
20. Ja kuule nyt, herrani, kuningas, salli minun rukoukseni langeta
sinun eteesi äläkä lähetä minua takaisin kirjuri Joonatanin taloon,
etten kuolisi siellä."
21. Silloin kuningas Sidkia käski säilyttää Jeremiaa vankilan pihassa,
ja hänelle annettiin leipäkakku päivässä Leipurienkadulta, kunnes kaikki
leipä oli kaupungista loppunut. Ja Jeremia jäi vankilan pihaan.
Seuraava luku,
Jer