Edellinen luku,
1Sam
ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA
10
1. Silloin Samuel otti öljyastian, vuodatti öljyä hänen päähänsä,
suuteli häntä ja sanoi: "Katso, Herra on voidellut sinut perintöosansa
ruhtinaaksi.
2. Kun sinä tänä päivänä lähdet minun luotani, kohtaat sinä Raakelin
haudan luona Selsahissa Benjaminin rajalla kaksi miestä; ne sanovat
sinulle: 'Aasintammat, joita olet lähtenyt etsimään, ovat löytyneet;
katso, isäsi on heittänyt mielestään aasintammat, kun on levoton teidän
tähtenne ja sanoo: Mitä minä voisin tehdä poikani avuksi?'
3. Ja kun menet siitä edemmäksi ja tulet Taaborin tammelle, tulee siellä
sinua vastaan kolme miestä menossa Jumalan eteen Beeteliin. Yksi kantaa
kolmea vohlaa, toinen kantaa kolmea leipäkakkua, ja kolmas kantaa
viinileiliä.
4. Ne tervehtivät sinua ja antavat sinulle kaksi leipää; ota ne heiltä.
5. Senjälkeen sinä tulet Jumalan Gibeaan, jossa filistealaisten
maaherrat ovat. Ja tullessasi sinne kaupunkiin sinä kohtaat joukon
profeettoja, jotka tulevat alas uhrikukkulalta hurmoksissaan, harppu,
vaskirumpu, huilu ja kannel edellänsä.
6. Ja Herran henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niinkuin
hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi.
7. Ja kun nämä ennusmerkit käyvät toteen, niin tee, mikä tehtäväksesi
tulee, sillä Jumala on sinun kanssasi.
8. Mene sitten minun edelläni Gilgaliin, niin minä tulen sinne sinun
luoksesi uhraamaan polttouhreja ja yhteysuhreja; odota seitsemän päivää,
kunnes minä tulen sinun luoksesi ja ilmoitan sinulle, mitä sinun on
tehtävä."
9. Ja kun hän käänsi selkänsä lähteäksensä Samuelin luota, muutti Jumala
hänen sydämensä; ja kaikki nämä ennusmerkit kävivät sinä päivänä toteen.
10. Ja kun he tulivat sinne, Gibeaan, niin katso, joukko profeettoja
tuli häntä vastaan. Silloin Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui
hurmoksiin heidän keskellänsä.
11. Kun kaikki, jotka ennestään tunsivat hänet, näkivät hänet
hurmoksissa niinkuin profeetatkin, sanoivat he toisillensa: "Mikä Kiisin
pojalle on tullut? Onko Saulkin profeettain joukossa?"
12. Mutta eräs sikäläisistä miehistä vastasi ja sanoi: "Kuka sitten
heidän isänsä on?" - Niin tuli sananlaskuksi: "Onko Saulkin profeettain
joukossa?"
13. Päästyään hurmoksista hän meni uhrikukkulalle.
14. Ja Saulin setä kysyi häneltä ja hänen palvelijaltansa: "Missä te
olette käyneet?" Hän vastasi: "Aasintammoja etsimässä. Mutta kun emme
niitä missään nähneet, menimme Samuelin tykö."
15. Silloin Saulin setä sanoi: "Kerro minulle, mitä Samuel teille
sanoi".
16. Saul vastasi sedällensä: "Hän ilmoitti meille aasintammain
löytyneen". Mutta mitä Samuel oli sanonut kuninkuudesta, sitä hän ei
hänelle kertonut.
17. Sitten Samuel kutsui kansan koolle Herran eteen Mispaan.
18. Hän sanoi israelilaisille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä
johdatin Israelin Egyptistä, ja minä vapautin teidät egyptiläisten
käsistä sekä kaikkien niiden valtakuntien käsistä, jotka teitä sortivat.
19. Mutta nyt te olette pitäneet halpana Jumalanne, joka on auttanut
teidät kaikista onnettomuuksistanne ja ahdingoistanne, ja olette
sanoneet hänelle: 'Aseta meille kuningas'. Asettukaa siis Herran eteen
sukukunnittain ja suvuittain."
20. Niin Samuel antoi kaikkien Israelin sukukuntien astua esiin; ja arpa
osui Benjaminin sukukuntaan.
21. Kun hän sitten antoi Benjaminin sukukunnan astua esiin suvuittain,
osui arpa Matrin sukuun; sen jälkeen osui arpa Sauliin, Kiisin poikaan.
Mutta kun häntä etsittiin, ei häntä löydetty.
22. Silloin he kysyivät vielä kerran Herralta: "Onko ketään muuta vielä
tullut tänne?" Herra vastasi: "Katso, hän on piiloutunut kuormastoon".
23. Niin he juoksivat ja toivat hänet sieltä, ja kun hän asettui kansan
keskelle, niin hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa.
24. Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle: "Näettekö, kenen Herra on
valinnut; sillä ei ole hänen vertaistansa koko kansan joukossa". Niin
koko kansa riemuitsi huutaen: "Eläköön kuningas!"
25. Ja Samuel julisti kansalle kuninkuuden oikeudet, kirjoitti ne
kirjaan ja asetti sen Herran eteen. Sitten Samuel päästi kaiken kansan
menemään, kunkin kotiinsa.
26. Ja myöskin Saul meni kotiinsa Gibeaan, ja hänen kanssaan meni
sotaväki, ne, joiden sydämiä Jumala oli koskettanut.
27. Mutta kelvottomat miehet sanoivat: "Mitä apua meille tästä on?" Ja
nämä halveksivat häntä eivätkä tuoneet hänelle mitään lahjoja; mutta hän
ei virkkanut mitään.
Seuraava luku,
1Sam